Perintöverosuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin perinnönjättäjän vielä eläessä. Perinnön suuruus ja saajan perintöoikeudellinen asema vaikuttavat perintöveron suuruuteen. Perintö- ja lahjaverotus voidaan jakaa kahteen eri veroasteikkoon. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat perilliset. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat (Verohallinto 2021a).
Perintöverosuunnittelussa käydään läpi omaisuus ja sen arvostus sekä perhepiirin vastuut ja laaditaan tarvittavat asiakirjat, kuten lahjakirjat, ennakkoperinnöt ja testamentti. (Lindholm 2021).
Perintöverotus tapahtuu perinnönjättäjän omaisuuden osalta kuolinpäivän markkinahinnan mukaisesti perukirjaan merkityillä arvoilla. Verotus toimitetaan nettoverotuksena eli varoista vähennetään velat (Lindholm 2021). Perintövero määrätään jokaiselle perinnönsaajalle erikseen, ja vero tulee maksettavaksi siitäkin huolimatta, että pesä jätetään jakamatta (Finlex 2021a).
Perintöverolainsäädäntö antaa mahdollisuuden myös tehdä vähennyksiä: puolisolla on käytössä 90 000 euron suuruinen puolisovähennys, ja alaikäisellä lapsella vastaava vähennys on 60 000 euroa (Finlex 2021a, 12 §).
![[Alt-teksti: Tiheästi kasvavia korkeita havupuita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/09/464_2021_Perintoverosuunnittelu-ja-perinnonjako-1024x682.jpg)
Lakiosaa voi vaatia oikeusteitse
Perinnön voi saada lain mukaan taikka testamentilla. Lainmukainen perintö kuuluu automaattisesti perintöön oikeutetuille. Perinnön saamiseen liittyy keskeisesti niin sanottu kahden vuoden sääntö, jonka mukaan kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta samasta omaisuudesta maksetaan veroa vain kerran (Finlex 2021a, 17 §).
Perinnöstä voi myös luopua. Oikealla tavalla luopumalla on mahdollista välttää perintöverot. Tyypillisesti luopujalla voi olla useampia lapsia, jolloin perintö siirtyy yhden sukupolven yli luopujan lapsille (Koponen 2013). Luopujan on kuitenkin hyvä muistaa, että tämän tulee tapahtua ehdoitta.
Jos perittävä on testamentilla halunnut syrjäyttää lakiosaperilliset, tulee näiden tehdä lakiosailmoitus ja vaatia siten osuuttaan perinnöstä (Finlex 2021b, 4§). Lakiosa on puolet perinnöstä.
Joskus kuolinpesä kannattaa jakaa
Jakamaton kuolinpesä verotetaan tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, eikä pesän tuloja jaeta pesän osakkaiden verotettavaksi tuloksi (Verohallinto 2021c).
Poikkeuksena on elinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä, jota verotetaan elinkeinotulon osalta kolmelta kuolinvuotta seuraavalta vuodelta. Tämän jälkeen siirrytään yhtymäverotukseen ja tulo jaetaan pesän osakkaiden henkilökohtaiseksi tuloksi (Koponen 2013, Verohallinto 2021c).
Joskus kuolinpesä kannattaa jakaa, esimerkiksi jos pesän omaisuuteen kuuluu metsätila eivätkä kaikki osakkaat ole kiinnostuneita omistamaan metsää. Tällöin voidaan muodostaa kiinteistöyhtymä ja muuttaa kuolinpesä verotusyhtymäksi, minkä jälkeen osakkaiden välisillä kaupoilla saadaan lisää metsävähennyspohjaa tilan lunastajalle (Koponen 2013).
Perunkirjoitusarvoilla on merkitystä perintöverotuksen kannalta. Mikäli osakkaat eivät myy omaisuutta lähivuosina, niin perukirjaan merkittävä omaisuus on kannattavinta aliarvostaa sallituissa rajoissa, koska sillä on vaikutusta perintöveron määrään (Koponen 2013). Vastaavasti jos omaisuutta aiotaan heti realisoida, niin myytäväksi suunniteltu omaisuus kannattaa arvioida mahdollisimman lähelle tulevaa kauppahintaa, koska monissa tapauksissa perintöä verotetaan kevyemmin kuin luovutusvoittoa.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM yritysjuridiikka, opettaa LAB-ammattikorkeakoulussa muun muassa perhe- ja perintöoikeutta.
Lähteet
Koponen, J. 2013. Kuolinpesän osakkaan opas. Verotieto Oy.
Lindholm, T. 2021. Perintöverosuunnittelun käytetyimmät keinot – Miten toimin ja mitä huomioin päätöksissä. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/verotapahtuma/vero2021/perintoverosuunnittelun-kaytetyimmat-keinot–tuomo-lindholm-vero2021-tapahtumassa.pdf
Finlex. 2021a. Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Finlex. 2021. Perintökaari 40/1965. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perint%C3%B6kaari
Verohallinto. 2021a. Perintöverolaskuri. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verolaskuri/
Verohallinto. 2021b. Hallintaoikeuden arvo lahjaverotuksessa. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjavero/hallintaoikeuden-arvo-lahjaverotuksessa/
Verohallinto. 2021c. Näin hoidat kuolinpesän veroasiat. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/omat-tiedot/kuolinpes%C3%A4/
Kuvat
Kuva 1. lefteye81. 2019. Puu, metsä, luonne. Pixabay. [Viitattu 12.8.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/puu-mets%c3%a4-luonne-4450514/
