Pilatesharjoittelun vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä liikkumisessa

Pilates on kehonhallintamenetelmä, joka perustuu kuuteen periaatteeseen, joita ovat keskittyminen, hengittäminen, keskustan tuki, virtaavuus, tarkkuus ja hallinta. Pilatesharjoittelun tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kehon hallintaa niin, että kehon linjaukset säilyvät parhaalla mahdollisella tavalla, eikä mikään lihasryhmä kompensoi tai dominoi toisen lihasryhmän puutteita. (Lempiäinen 2022, 110.)

Kuva 1. Pilates on itsensä kehittämistä, tutustumista kehon toimintaan ja tapoihin liikkua. (ArsAdAstra 2016)

Säännöllinen pilatesharjoittelu auttaa ylläpitämään lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Lisäksi pilates edistää kehotietoisuutta ja stressinhallintaa, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pilates tehoaa hyvin pitkittyneeseen kipuun ja siitä aiheutuvaan toimintakyvyn haittaan. Tutkijat arvoivat pilateksen tehokkuuden perustuvan siihen, että se edistää keskivartalon hallintaa ja stabiliteettia, asennon hallintaa ja kehon tuntemusta biopsykososiaalisella lähestymistavalla hengitys mukaan lukien. (Lempiäinen 2022, 8; Fernandez-Rodriquez ym. 2022.)

Pilateksen hyödyt kävelyssä

Kävely on ihmisen tavallisin tapa liikkua. Perusterve ihminen ottaa noin 5000–30 000 askelta vuorokaudessa riippuen aktiivisuustasosta. Kävelyn sujuminen edellyttää etenemiskykyä, tasapainoa ja sopeuttamiskykyä. Hermosto yhdistelee jatkuvasti toisiinsa monenlaisia aistitietoja ja tuottaa liikekäskyjä. Etenemiskyky kävellessä perustuu siihen, että lihakset aktivoituvat oikeassa järjestyksessä ja toimivat koordinoidusti kävelyn eri vaiheissa. Tasapainoa tarvitaan pystyasennon säilyttämiseen ja painon siirtämiseen vuorotellen alaraajalta toiselle. Kävely tapahtuu harvoin täysin suoraan ja tasaisella alustalla, minkä vuoksi ihminen tarvitsee kykyä sopeuttaa liikkumista ympäristön mukaan. Kävelyä säätelevät hermostolliset mekanismit joutuvat suoriutumaan varsin monimutkaisista tehtävistä aikaansaadakseen tehokkaan, vakaan ja tilanteeseen sopivan kävelyn erilaisissa ympäristöissä. (Sandström & Ahonen 2011, 289; Kauranen 2021, 362.)

Pilateksessa harjoitetaan kehoa pintaa syvemmältä niin, että kaikki sen osat pystyvät hoitamaan niille tarkoitetut tehtävät. Pilatesharjoittelu on moniaistillista toimintaa ja liikkumista harjoitellaan hahmottamaan eri aistikanavien kautta. Pilateksessa opittuja taitoja voi hyödyntää esimerkiksi optimaalisessa kävelyssä. Keskivartalon tuki ylläpitää vakaampaa asentoa kävellessä. Pilateksen myötä lantion ja alaraajojen hallinta paranee, mikä tukee askelten symmetriaa ja vähentää ylimääräistä kuormitusta. (Lempiäinen 2022, 143–144.)

Pilates tukee nostotekniikkaa

Hyvässä nostotekniikassa nostettava taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostamiseen käytettävä voima olisi hyvä tulla pääosin alaraajojen lihaksista selän sijaan. Nostaessa on tärkeää pitää alaraajat riittävän leveässä haara-asennossa, jolloin tasapainon hallinta on helpompaa. (Selkäkanava.)

Nostoissa kehon mekaaninen toiminta on vipuvarsien ja rataksien yhteistoimintaa. Nostoliikkeessä syntyy vipuvarsien vaikutuksesta suuria voimia selän, lantion ja alaraajojen välille. Tällaisen liikkeen turvallinen hallinta edellyttää harjoittelua ja kykyä pitää selkä neutraalissa asennossa. Usein nostaminen tapahtuu automaattisesti ilman tietoista ajattelua. Nostamisen perustana on hyvä lihastasapaino ja hyvin toimiva sensomotorinen järjestelmä. (Sandström & Ahonen 2011, 247–248.) Pilatesharjoittelun vaikutukset perustuvat keskivartalon lihasten vahvistamiseen sekä kehonhallinnan lisääntymiseen. Säännöllisen pilatesharjoittelun myötä keskivartalon aktivointi tapahtuu nostaessa automaattisemmin. (Gonzalez-Galvez ym. 2022; Lempiäinen 2022, 110; Li ym. 2024.)

Pilates osana arjen toimintakykyä

Ratilaisen ja Ylisen (2025) opinnäytetyössä käsiteltiin pilateksen vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistöön. Pilateksen hyödyt kulkevat ihmisen mukana jokaisessa arjen askeleessa, kuten sängystä nousemisessa, istumisessa, kävelyssä ja kauppakassien kantamisessa. Pilates ei ole vain matolla tai laitteilla tehtävää liikuntaa – se on tehokas liikuntamuoto kehon ja mielen tasapainottamiseen. Pilatesharrastajat voivat ajan myötä huomata, että keho toimii paremmin arjessa. Terve tuki- ja liikuntaelimistö on tärkeä liikkumisen, toimintakyvyn, osallistumisen ja elämänlaadun kannalta. Moni ihminen viettää suuren osan päivästä istuen tai staattisissa asennoissa. Pilates tuo tähän vastapainoa aktivoimalla ja vahvistamalla juuri niitä lihasryhmiä, jotka arjessa jäävät usein vaille huomiota. Kun ihminen oppii pilateksessa oikeat liikeradat ja kehon eri osien yhteispelin, keho alkaa toistamaan näitä myös työpisteellä, rappusissa tai kauppareissulla. (Tarnanen & Holopainen 2022, 27, 61, 78; Lempiäinen 2022, 110.)

Kirjoittajat

Oona Ylinen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi kesällä 2025.

Sari Liikka toimii kehittämispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet

ArsAdAstra. 2016. Treenata, Pilates, Pallo. Pixabay. Viitattu 19.8.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/treenata-pallo-pilates-kunto-1931107/

Fernandez-Rodriguez, R., Alvarez-Bueno, C., Cavero-Redondo, I., Torres-Costoso, A., Pozuelo-Carrascosa, D., Reina-Gutierrez, S., Pascual-Morena, C. & Martinez-Vizcaino, V. 2022. Best Exercise Options for Reducing Pain and Disability in Adults With Chronic Low Back Pain: Pilates, Strength, Core-Based and Mind-Body. A Network Meta-analysis. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy. Vol. 52 (8), 505–521. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2022.10671?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed

Gonzalez-Galvez, N., Marcos-Pardo, P., Trejo-Alfaro, H., Vaquero-Cristobal, R. 2020. Effect of 9-month Pilates program on sagittal spinal curvature and hamstring extensibility in adolescents: Randomized controlled trial. Sci Rep. Vol. 19 (1), 9977. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32561877/

Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.

Kauravaara, K., Lindström, E. 2022. Pilates Suomessa. Selvitystyö. Espoo: Suomen pilatesyhdistys ry. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://suomenpilatesyhdistys.fi/wp-content/uploads/Kauravaara-K-Lindstrom-E.-Pilates-Suomessa.pdf

Lempiäinen, H. 2022. Hulluna pilatekseen. Helsinki: Viisas elämä.

Li, F., Dev, R., Soh, K. & Wang, C. 2024. Effects of Pilates exercises on spine deformities and posture: a systematic review. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation. Vol. 22 (16), 55. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10885405/

Ratilainen, A. & Ylinen, O. 2025 Pilateksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön – infograafi asiakkaille ja ohjaajille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520877

Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-kustannus.

Selkäkanava. Nostaminen ja kantaminen. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://selkakanava.fi/selan-hoito/selan-ja-selkakivun-omatoiminen-hoitaminen/ergonomiavinkkeja-kotiin-ja-tyopaikalle/nostaminen-ja-kantaminen

Tarnanen, S. & Holopainen, R. 2022. Harjoittelu ja tule-terveys. Lahti: VK-kustannus.