Itseohjautuvuus ja itsesäätely oppimisen kulmakivinä

Kolmen ammattikorkeakoulun (LAB, OAMK ja XAMK) yhteisessä KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa tavoitteena on löytää keinoja tunnistaa matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa heikosti menestyneiden opiskelijoiden erilaiset itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn valmiudet sekä luoda toimintamalleja, joilla näitä taitoja voitaisiin opiskelun aikana kehittää.

Linkki KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeen nettisivulle.

Itseohjautuvuus ja itsesäätely ovat tärkeitä taitoja oppimisessa. Ne voivat auttaa opiskelijoita menestymään paremmin, koska ne mahdollistavat oppimisen ja taitojen kehittämisen itsenäisesti yksilölliset ominaisuudet huomioon ottaen. Zimmermanin mukaan yksilölliset erot oppimisessa johtuvat juuri itsesäätelyn puutteesta. Opiskelijoiden täytyy tuntea omat vahvuutensa, heikkoutensa, mieltymyksensä ja oppimistyylinsä, jotta he osaavat valita tehokkaampia oppimisstrategioita. (Zimmerman 2002, 65.)

Itseohjautuvuus opiskelussa tarkoittaa kykyä itsenäisesti suunnitella, hallita ja arvioida omaa oppimisprosessiaan, mutta myös opettaja voi vaikuttaa itseohjautuvuuden kehittymiseen esimerkiksi verkko-oppimisympäristössä. Opintojakson selkeä rakenne ja aineiston jäsentäminen valmiiksi ovat tärkeitä, mutta opiskelijalle tulisi antaa valtaa päättää myös etenemisestä. (Alasalmi & Aarreniemi-Jokipelto 2021.)

Piirroskuvassa henkilö istuu selin työpöydän ääressä edessään tietokoneen ruutu. Kuvassa näkyy myös kaksi seinälle kiinnitettyä lappua, kukka ja työpöydän valaisin.
Kuva 1. Opiskelijan täytyy tuntea itsensä. (Kuva: Elf-Moondance 2021)

Tavoitteiden asettaminen

Opiskelussa kannattaa asettaa tavoitteita SMART-kriteerien muistisäännön mukaan: S: specific (konkreettinen), M: measurable (mitattavissa oleva), A: achievable (toteutettavissa), R: relevant (merkityksellinen) ja T: time-bound (ajallinen). Kriteereiden avulla voi tehokkaasti luoda hyviä tavoitteita ja saada motivaatiota tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteen täytyy olla mahdollisimman tarkka, selkeä ja ymmärrettävä. Sen täytyy olla myös mitattavissa ja edistymistä on pystyttävä seuraamaan. Tavoitteen tulisi olla realistinen ja saavutettavissa oleva, eli täytyy tietää, kuinka voi saavuttaa tavoitteen. Tavoite tulisi asettaa niin, että se tukee yleisiä tavoitteita ja päämääriä, eli tavoitteen täytyy olla tavoittelemisen arvoinen. Tavoitteelle pitäisi asettaa selkeä aikaraja, jolloin sen tulee olla saavutettu. Tämä auttaa pitämään tavoitteen fokuksen ja motivoi toimimaan tehokkaasti. (Doran 1981, 35–36.)

Kuvassa viisi noppaa, niissä jokaisessa kirjain, joista muodostuu teksti STUDY. Taustalla kirjoja.
Kuva 2. Opiskelussa kannattaa asettaa tavoitteita. (Kuva: WOKANDAPIX 2017)

Erilaiset oppimisstrategiat

Metakognitiivisen ajattelun avulla opiskelijat osaavat arvioida ja valita oikeanlaisia oppimisstrategioita joustavasti ja tilannekohtaisesti opittavan aineiston ja tilanteen mukaan. Erilaisia oppimisstrategioita ovat mm. harjoittelustrategiat, jotka perustuvat tiedon toistamiseen ja joiden tavoitteena on palauttaa opittava tieto mahdollisimman samanlaisena. Kun tieto muokataan itselle ymmärrettävään muotoon liittämällä se aikaisemmin opittuun, puhutaan elaborointiin liittyvistä strategioista. (Piia 2021.)

Organisationaalisissa strategioissa tietoa jäsennellään, ryhmitellään ja kategorisoidaan esimerkiksi laatimalla käsitekarttoja. Metakognitiivisissa strategioissa seurataan, tarkkaillaan ja ohjaillaan omaa oppimista, ja niihin liittyy vahvasti itsereflektio. Kun halutaan edistää oppimista vaikuttamalla omiin sisäisiin tunnetiloihin, kysymyksessä on affektiiviset strategiat. (Piia 2021.) Näitä kaikkia oppimisstrategioita yhdistelemällä opiskelija pääsee parhaaseen mahdolliseen oppimistulokseen.

Kirjoittaja

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa projektipäällikkönä.

Lähteet

Alasalmi, T. & Aarreniemi-Jokipelto, P. 2021. Motivaatio ja itseohjautuvuus verkko-opinnoissa. eSignals Pro 25.8.2021. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://esignals.fi/pro/2021/08/25/motivaatio-ja-itseohjautuvuus-verkko-opinnoissa/#afd9160b 

Doran, G. T. 1981. There’s a S.M.A.R.T. way to write management’s goals and objectives. Management Review. Vol 70 (11), 35–36. Viitattu 12.9.2023. Saatavissa https://community.mis.temple.edu/mis0855002fall2015/files/2015/10/S.M.A.R.T-Way-Management-Review.pdf

Elf-Moondance. 2021. Toimii, tehdä, töitä, kotoa. Pixabay/CCO. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/toimii-tehd%C3%A4-t%C3%B6it%C3%A4-kotoa-6808204/

Piia. 2021. Oppimisstrategiat – näin opiskelet tehokkaasti. Uralla-blogi 17.9.2021. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.uralla.fi/2021/09/17/oppimisstrategiat-nain-opiskelet-tehokkaasti/ 

WOKANDAPIX. 2017. Tutkimus, koulussa, oppia. Pixabay/CCO. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tutkimus-koulussa-oppia-koulutus-1968077/

Zimmerman, B.J. 2002. Becoming a Self-Regulated Learner: An Overview. Theory Into Practice. Vol 41 (2). Viitattu 12.9.2023. Saatavissa https://www.leiderschapsdomeinen.nl/wp-content/uploads/2016/12/Zimmerman-B.-2002-Becoming-Self-Regulated-Learner.pdf

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. KoKo – Kohti Koulutusta. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kohti-koulutusta