Pyörämatkailun valtakunnallinen kehitys- ja markkinointiorganisaatio Pyörämatkailukeskus on selvittänyt pyörämatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia. Heli Laukkanen (2022) esitteli selvityksen tuloksia LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisen Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen työpajassa . Selvityksen taustaksi Laukkanen oli koonnut tietoa, joka auttaa hahmottamaan Suomen tilannetta pyörämatkailumaana vertailussa muihin EU-maihin. EU:n alueella tehdään vuosittain arviolta 2,3 miljardia pyörämatkaa, joiden yhteenlaskettu taloudellinen tuotto nousee noin 44 miljardiin euroon. Vertailussa muihin EU-maihin Suomi asettuu pyörämatkailun tuottamien taloudellisten vaikutusten osalta keskikastiin Saksan vallatessa kärkisijan meihin verrattuna moninkertaisella vaikutuksella. (European Parliament Directorate General for Internal Policies 2012)
Tiedon tarve ja vaikutus kasvussa
Pyörämatkailukeskuksen selvitys osoittaa, että pyörämatkailun taloudellisista vaikutuksista on Suomessa kerätty kovin vähän faktatietoa. Esitetyt arviot perustuvat muutamien palveluntuottajien ja aluetoimijoiden kokoamiin tietoihin ja arvioihin sekä yksittäisten vierailukohteiden kuten kansallispuistojen kävijätutkimuksiin, joista joiltakin osin ovat eroteltavissa pyörällä liikkuneiden kävijöiden antamat vastaukset. Tilastotiedon vähäisyydestä huolimatta selvitys osoittaa, että kentällä on havaittu pyörämatkailun vetovoima. Valtaosa vastaajista uskoo pyörämatkailun taloudellisen merkityksen omalla alueellaan kasvavan tulevaisuudessa ja pitää tärkeänä lisäinformaation tuottamista tästä teemasta.
![[Alt-teksti: Kesäisen vehreä metsä ja pyörätie, jolla ajaa rinnakkain kolme pyöräilijää: mies, nainen ja lapsi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/02/69_2022_Pohdintaa-pyoramatkailun-aluetaloudellisista-vaikutuksista_1-1024x619.jpg)
Monen eri tekijän summa
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat monen eri tekijän summa. Pyörämatkailussa tulovaikutuksia alueelle jää esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalvelujen, ohjelmapalvelujen, välinevuokrauksen, nähtävyyskohteiden käyntimaksujen sekä logistiikan kautta. Välillisiin hyötyjiin kuuluvat esimerkiksi näiden toimijoiden alihankintaketjuihin kuuluvat tahot. Aluetaloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että palvelun toteutukseen vaikuttaa asiakkaan ja palveluntarjoajan vuorovaikutus sekä olosuhteet, minkä vuoksi se toistuu hieman erilaisena jokaisella toteutuskerralla. Erilaiset variaatiot ovatkin tuotekehitykselle arvokkaita; monen menestyvän matkailutuotteen taustalla on vahingossa syntynyt innovaatio.
![[Alt-teksti: Punamultamaalilla sivellyn hirsirakennuksen seinää, näkyvissä riippuva kyltti, jossa on kahvikupin kuva ja teksti Kunnantupa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/02/69_2022_Pohdintaa-pyoramatkailun-aluetaloudellisista-vaikutuksista_2-1024x590.jpg)
Tavoitteena palvelujen kestävä tuottaminen
Matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista puhuttaessa korostetaan usein tulovaikutusta. Matkailulla on kuitenkin myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi palkkakustannukset tai julkisen sektorin menot, joita syntyy toimivan palveluinfrastruktuurin ylläpitämisestä. Pyörämatkailussa nämä ovat merkittävässä asemassa erityisesti siinä vaiheessa, kun alue vasta rakentaa imagoaan pyöräily-ystävällisenä kohteena.
Kun toimintakentän kaikkien osa-alueiden vaikutus on huomioitu, aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen on periaatteessa yksinkertaista matematiikkaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka liiketoiminnan ensisijainen syy tavallisesti on voiton tavoittelu, voi toiminnan taustalla olla muita pyrkimyksiä, jotka pitkällä tähtäimellä tuottavat alueelle hyötyä. Tällaisia motiiveja voivat olla esimerkiksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen, oman alueen luonto- ja kulttuurikohteiden arvon näkyväksi tekeminen, ekologisen liikkumisen edistäminen, paikallisten työllistäminen tai eriarvoisuuden vähentäminen. Nämä ovat asioita, joiden taloudellisen arvon mittaaminen on vaikeaa ja usein myös tarkoituksetonta.
Kirjoittaja
Päivi Tommola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
European Parliament Directorate General for Internal Policies. 2012. The European Cycle Route Network EuroVelo. Viitattu 28.01.2022. Saatavissa https://ecf.com/files/wp-content/uploads/The-european-cycle-route-network-EuroVelo.pdf
Laukkanen, H. 2022. Koottua tietoa pyörämatkailun taloudellisista vaikutuksista. Pyörämatkailututkimus. Esitysmateriaali. Pyörämatkailijan Päijät-Häme: Tuotteita ja palveluja pyörämatkailijan asiakastarpeisiin -työpaja 19.01.2022. Julkaisematon.
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. Pyörämatkailijan Päijät-Häme: Tuotteita ja palveluja pyörämatkailijan asiakastarpeisiin -työpaja. Viitattu 28.01.2022. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2021-12/Pyoramatkailijan%20PH%20tyopaja%20190122%20kutsu%20ja%20ohjelma%20WEB.pdf
Linkki 2. LAB. 2021. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. Viitattu 28.01.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame
