Suomessa on käytössä kaksi hieman erilaista kunnanjohtamisen mallia. Kunnassa voi olla joko kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtaja on viranhaltija ja pormestari luottamushenkilö.
Suurimmassa osassa Suomen kunnista on virkasuhteessa toimiva kunnanjohtaja, pormestareita ainoastaan seitsemässä kunnassa. Pormestarimallin kannatus on viime vuosina hieman laskenut. Muun muassa Lahti pyörsi päätöksen pormestarimalliin siirtymisestä vuonna 2020 (Ylönen 2023).
Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Virkamiehenä toimiva kunnanjohtaja voidaan valita määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. (Kuntalaki 2015/410). Kunnanjohtajan valinta tapahtuu vaalissa. Mikäli kukaan ehdokkaista ei ole saanut yli puolta äänistä, suoritetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä (Harjula & Prättälä 2023).
Kunnanjohtajan asema on perinteisesti ollut vahva. Kuntalaisen näkökulmasta kunnan johtaminen henkilöityy usein kunnanjohtajaan, koska hän luo kasvot kunnan hallinnolle ja hänellä on muun muassa oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta (Harjula & Prättälä 2023).
Pormestari on valtuutettujen valitsema kunnan luottamushenkilö, joka toimii lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtajana (Kuntalaki 2015/410). Pormestarin toimi on määräaikainen, ja hänet voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Toimikautta voidaan jatkaa enintään siihen saakka, kun uusi pormestari tai kunnanjohtaja on valittu (Harjula & Prättälä 2023).
![[Alt-teksti: joki ja sen varrella olevaa kaupunkiasutusta talvisessa hämärässä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/01/06_2024_Pormestarimallin-ja-kunnanjohtajamallin-erot-1024x587.jpg)
Kuntalain 80 §:ssä säädetään osa-aikaisten ja päätoimisten luottamushenkilöiden asemasta (Kuntalaki 2015/410); sitä kautta sääntely koskee myös pormestaria. Käytännössä pormestarin sovelletaan palkan, etuuksien ja vuosiloman osalta kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä (Harjula & Prättälä 2023).
Pormestariksi valittavan tulee antaa kirjallinen suostumus tehtävään. Valtuusto voi päättää, että pormestariksi valittavan kotikunta tulee olla kyseinen kunta, pormestarin on oltava kunnanvaltuutettu ja häneltä voidaan edellyttää tiettyä koulutusta ja tehtävään sopivaa kokemusta (Harjula & Prättälä 2023).
Pormestari valitaan valtuustokaudeksi
Merkittävimmät erot kunnanjohtajamallissa ja pormestarimallissa liittyvät henkilön asemaan. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa ja vastaavasti pormestari on kunnan tehtävään valitsema luottamushenkilö. Kunnanjohtajan virkasuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen, pormestari valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan.
LAB-ammattikorkeakoulun hallinto- ja kuntaoikeuden kurssilla perehdytään myös kunnanjohtajan lakisääteisiin tehtäviin ja rooliin kunnan virkamiesjohtajana tai luottamushenkilönä.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yritysjuridiikan lehtorina.
Lähteet
Harjula, H. & Prättälä, K. 2023. Kuntalaki ‒ taustaa ja tulkinnat. Helsinki: Alma Talent.
Kuntalaki 10.4.2015/410. Finlex. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#O4L10P80
Ylönen, J. 2023. 10 kuntajohtajaa lähtenyt tänä vuonna luottamuspulan vuoksi – johtaja eroaa itse, vain Sysmässä mentiin tilapäisen valiokunnan kautta. Kuntalehti. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://kuntalehti.fi/uutiset/10-kuntajohtajaa-lahtenyt-tana-vuonna-luottamuspulan-vuoksi-johtaja-eroaa-itse-vain-sysmassa-mentiin-tilapaisen-valiokunnan-kautta/
