Kun henkilöllä todetaan vaikeuksia kuulemisessa, sen syitä tutkitaan ja tarvittaessa potilas ohjataan kuulunkuntoutusyksikköön.
Kuulonkuntoutusyksikössä työskentelee moniammatillinen työryhmä: korvalääkärit, audionomit ja sairaanhoitajat. Jos lääkäri arvioi potilaan hyötyvän kuulokojeesta, potilas ohjataan kuulonkuntoutukseen, jolloin hän saa kuulokojeen tai muun hänelle sopivan apuvälineen (Saarelma 2022). Kuulokoje parantaa kuulemista ja laajentaa ympäristöstä syntyvien äänien kokemuksellisuutta. Kuulokoje helpottaa potilaan arkielämää, vaikkei se tee potilaasta normaalikuuloista.
![[Alt-teksti: Hoitohenkilö pöydän ja tietokoneen ääressä kuulokkeet korvillaan.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/09/538_2022_Potilasohje-tukemaan-kuulonkuntoutusta_1-1024x616.jpg)
Audionomi ohjaa potilasta hänen yksilöllisen kuulolaitteensa sovittamisessa ja käytössä. Ohjaamisella tarkoitetaan hoitajan ja potilaan välistä vuorovaikutteista, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa hoitaja auttaa potilasta selviytymään vaivansa ja sairautensa kanssa arjessa. (Kääriäinen 2007, 110.) Audionomi tapaa potilaan kolme kertaa. Ensin tehdään kuulontutkimukset. Seuraavalla käynnillä sovitetaan kuulokojeet. Kolmas käynti on kuulokojekontrollia varten.
Kuulokojeita on kahdenlaisia. Korvantauskuulokoje asetetaan osittain korvan taakse ja huomaamattomassa mallissa kuuloke on korvakäytävässä (Kuva 2).
Kojeet valitaan potilaan yksilöllisen tarpeen ja kuulokäyrän mukaan. Suureen kuulonalenemaan sopii parhaiten korvantauskuulokoje ja lievään kuuloke korvakäytävässä -koje.
Ohjeista hyvää palautetta
Kehittämistehtävänä laadittiin kaksi potilasohjetta kuulonkuntoutuspotilaalle Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Laadinnassa otettiin huomioon potilasohjauksen tietoperusta. Ohjeet pyrittiin tekemään helposti ymmärrettäviksi ja selkeiksi ja niissä käytettiin myös kuvia, koska visuaalinen potilasohje tehostaa ohjausta (Provvidenca ym. 2019).
Ohjeet ovat olleet käytössä pari kuukautta. Sekä potilaat että henkilöstö ovat olleet niihin tyytyväisiä. Potilaiden arki on helpottunut, koska heillä on täsmälliset ohjeet kuulokojeen käytöstä. Ohjeet ovat vähentäneet yhteydenottoja hoitopaikkaan, jolloin henkilöstölle jää enemmän aikaa ohjata uusia potilaita.
Kirjoittajat
Jaana Vidgren on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä – erikoistumiskoulutuksessa.
Tarja Korpela työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Kääriäinen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Tampereen yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu: Oulu University Press. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514284984.pdf
Provvidenca, F.C, Hartman, L.R. Carmichael, J. & Reed, N. 2019. Does a picture speak louder than words? The role of onfographs as a concusion education strategy. Journal of Visual Communication in Medicine. Vol. 3(42), 102‒113. Viitattu 3.9.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17453054.2019.1599683
Saarelma, O. 2022. Kuulon heikkeneminen. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00287
