Ohjeen visuaalisuus eli kuvallinen kerronta lisää hoitajan antaman ohjauksen ymmärtämistä. Visuaalinen viestintä tarkoittaa ohjaussisällön havainnollistamista kuvien ja kuvioiden avulla. Visuaalinen esitys herättää tunteita ja jää mieleen pelkkää tekstiä paremmin. Kuvat tuottavat elämyksiä ja mielihyvää, luovat halutun tunnelman ja auttavat luotsaamaan potilaan reaktiota haluttuun suuntaan.
Visuaalisesti taitavasti rakennettu ohje saattaa houkutella kielellisistä vaikeuksista kärsivän henkilön syventymään kuviin ja oppimaan niiden avulla. Yksinkertaiset kuvat auttavat oppimisessa parhaiten. Visuaalinen työkalu, esimerkiksi VAS-kipumittari (Visual Analogue Scale), on oiva esimerkki visuaalisuuden hyödyntämisestä ohjauksessa (Kuva 1). Kuvan avulla potilas kykenee kertomaan tuntemansa kivun asteen numeerisesti.
Visuaalisuuden hyödyntäminen ohjauksessa perustuu tietoon ihmisen aivojen toiminnasta. Silmät välittävät informaatiota aivoihin moninkertaisesti nopeammin kuin mikään muu aisteistamme. Kaikista aisteista näköaisti aktivoi laajimmin aivoja. Ihminen ei näe silmillään, ihminen näkee aivoillaan, koska näköaisti dominoi muita aisteja tiedon välittämisessä. (Kmalvand 2015, 44–45; Provvidenca ym. 2019.)
Kuva parantaa muistamista kuusinkertaisesti. Tekstimuotoinen tai suullinen esitystapa on merkittävästi tehottomampi kuin kuvallinen ilmaisu. Jos esität tiedon pelkästään suullisesti tai tekstimuodossa, ihmiset muistavat noin kymmenen prosenttia sisällöstä kolmen vuorokauden kuluttua. Jos lisäät kuvan ohjeeseen, luku nousee 65 prosenttiin. (John 2014.) Kuva on aina voimakas viesti.
Kehitä ohjauksesi laatua
Ohjauksen muotoilu parantaa hoitotyön laatua. Selkeä ohjaus auttaa potilaita ja heidän läheisiään pärjäämään arjessa paremmin, lisää ohjauksen vaikuttavuutta ja vahvistaa samalla potilaiden hyvää palvelukokemusta. Hyödynnä ohjausmateriaalien tekemisessä visuaalisen ilmaisun ammattilaisia, esimerkiksi graafisia suunnittelijoita, koska heillä on erityisosaamista kuvalliseen viestintään. Ohjausmateriaalit kertovat osaltaan henkilöstön osaamisesta ja luovat luottamusta palvelun laatuun. Kun potilasohjeidesi laatu on erinomainen, voit keskittyä ohjauksessasi vuorovaikutuksen luomiseen potilaiden ja heidän läheistensä kohtaamiseen.
Kirjoittaja
Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Hyvinvointi-yksikössä ja Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori. Lisäksi hän toimii asiantuntijana LABin Custom Experience Platform -kasvualustalla.
Lähteet
John, M. 2014. Brain Rules (Updated and Expanded): 12 Principles for Surviving and Thriving at Work, Home, and School. Pear Press: Seale.
Kmalvand, A. 2015. Visual communication on PowerPoint Presentation in Applied Linguistics. TechTrends. Vol 6 (58), 41–45.
Papunet.net. 2021. Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Kipu- ja pelkomittari. Savon Vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti (2011–2014). Viitattu 20.10.2020. Saatavissa https://papunet.net/materiaalia/kipumittari-ja-pelkomittari
Provvidenca, F.C, Hartman, L.R. Carmichael, J. & Reed, N. 2019. Does a picture speak louder than words? The role of onfographs as a concusion education strategy. Journal of Visual Communication in Medicine. Vol. 3, (42), 102‒113. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa doi.org/10.1080/17453054.2019.1599683