Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) Psykoosilinjan avohoidossa otettiin etävastaanotot käyttöön 2019 vuoden syksyllä, ja toden teolla etävastaanotot käynnistyivät covid-19-pandemian myötä keväällä 2020. Kesällä kaksi LAB-ammattikorkeakoulun Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutuksessa mukana ollutta sairaanhoitajaa toteutti kyselyn potilaiden digitaalisten terveyspalveluiden käytöstä ja kokemuksista etävastaanottoon liittyen.
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian mukaan (STM 2020) kansalaisilla tulee olla mahdollisuus asioida sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelujärjestelmän tulee hyödyntää sähköisiä palveluita valmentamaan kansalaisia selviämään asioidensa ja kroonisten sairauksiensa hoidosta. PHHYKY:n strategian 2022 mukaan palvelut ovat helposti saatavilla myös etänä ja asiakaskokemus on tärkeä (PHHYKY 2018).
Psykoosilinjan avohoito ja digitaaliset terveyspalvelut
Psykoosilinjan avohoitoon kuuluu kolme työryhmää: Tehostetun psykoosihoidon poliklinikka ja Lahden psykiatrian poliklinikka 2, eli psykoosityöryhmä ja varhaiskuntoutustyöryhmä. Kesäkuun 2020 alussa jaettiin kaikille kolmen työryhmän työntekijöille yhteensä 50 kyselylomaketta. Vastauksia palautui 34.
Kyselyyn vastanneet potilaat olivat 19 – 60-vuotiaita, ja vastanneiden keski-ikä oli 35 vuotta. Kyselyyn vastanneista potilaista Mielenterveystaloa oli käyttänyt 32,3 % ja Oivamieltä 14,7 %. Omakantaa oli käyttänyt vastaajista 73,5 % ja Hyvistä 70,5 %. Fimlabin sivujen kautta ajanvarauksia oli tehnyt 52,9 %. PHHYKY:n chattia oli käyttänyt vastaajista yksi.
Kyselyssä vastaajilla oli vapaa sana
Kyselyssä kysyttiin potilailta, mitä hyvää ja mitä kehitettävää etävastaanotossa on sekä millaisissa tilanteissa etävastaanotosta olisi hyötyä. Tässä muutamia suoria lainauksia saaduista vastauksista.
”Helppo toteuttaa, videoyhteys melkein sama kuin paikallaolo.”
”Yhteyden laadun parantaminen”
”Helpotti töissä poissaoloa. Kätevä”
”Kun tapahtui videona oli paljon aidompaa kuin puhelimitse!”
Kyselyyn vastanneista potilaista etävastaanottoon oli osallistunut 27 vastaajaa, eli 79,4 %. Suurin osa suhtautui etäratkaisuihin positiivisesti, ja erityisesti vastaajat kokivat etävastaanoton hyödylliseksi tilanteissa, jolloin vastaanottoaika olisi pitänyt perua. Lisäksi usea vastaaja oli tyytyväinen etävastaanoton tuomaan ajansäästöön, erityisesti työ- ja opiskeluaikatauluihin liittyen. Etävastaanotoissa pidettiin positiivisena myös sitä, että sen toteuttaminen ei ole paikkaan sidottu. Kehittämiskohteeksi vastauksista nousi yhteyden laadun parantaminen.
Etäratkaisuihin oltiin tyytyväisiä
Työntekijöiden ennakkoasenteena on ollut, että etäratkaisut toimivat vain nuorempien potilaiden kohdalla. Kyselyyn vastanneista 50-vuotiaista tai sitä vanhemmista potilaista suurin osa suhtautui etäratkaisuihin positiivisesti. Kevään jälkeen etävastaanottojen määrä on alkanut selvästi vähentymään. Tieto potilaiden positiivisesta suhtautumisesta etävastaanottoihin kannustaa henkilökuntaa hyödyntämään enemmän etävastaanottoja potilaskontakteissa jatkossakin. Etävastaanotto lisää palvelujen saavutettavuutta ja on näin hyvä lisä perinteisten vastaanottokäyntien lisäksi.
Kirjoittajat
Sanna Siro on sairaanhoitaja psykoosityöryhmässä vastuualueenaan etäratkaisut. Hänellä on LAB-ammattikorkeakoulun Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutus.
Anne Kahelin on sairaanhoitaja tehostetun psykoosihoidon poliklinikalla. Hänellä on LAB-ammattikorkeakoulun Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutus.
Annamaija Id-Korhonen, TtM, LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori, joka on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta ja palvelujen kehittämisestä.
Lähteet
Kahelin, A. & Siro, S. 2020. Kysely etäratkaisuista psykoosilinjan avohoidon potilaille., Etäratkaisut kuntoutuksen tukena-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon lähde.
Strategia 2022. 2018. Päijät-Hämeen kuntayhtymä. [Luettu 9.12.2020] Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/yhtyma/tietoja-yhtymasta/strategia/
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sotetieto hyötykäyttöön strategia. 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Luettu 9.12.20] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
