Puheterapiaa vertaisryhmässä osana varhaiskasvatuksen arkea

Erilaiset kielen- ja puheenkehityksen häiriöt ovat tavallisia pienillä lapsilla ja yleisiä huolenaiheita lapsen kehitykseen liittyen. Kaksi- ja monikielisten lasten kasvava joukko tuo lisää haasteita varhaiskasvatuksen arkeen. Puheterapeutilta saatu tuki ja ohjaus voi auttaa kasvattajia kohtamaan ja tukemaan erilaisia oppijoita ja monikielisiä lapsia. Suunnitelmallinen kielenkehityksen tukeminen osana päiväkodin toimintaa hyödyttää ryhmän kaikkia lapsia. Yhteisöllisesti toteutetun puheterapian keinoin voidaan mahdollisesti ehkäistä kielellisten tuentarpeiden tai käyttäytymisen pulmien syntymistä. Kielellisiä taitoja vahvistamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kouluvalmiuksien kehittymiseen.  

Inkluusio varhaiskasvatuksessa 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 15) korostetaan kaikkien lasten yhtäläistä oikeutta osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen vammaan, tuen tarpeeseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsen yksilölliset vahvuudet ja kehittymisen kohteet. Ryhmän toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset oppijat ja muokataan oppimisympäristö, jossa ryhmän kaikkien lasten on mahdollista tulla kuulluksi, kasvaa ja oppia yhdessä.  

Kuva 1. Vertaisilta oppiminen saattaa olla jopa tehokkaampaa kuin aikuisilta saatu ohjaus. (Kuva: Iris Hamelmann)

Yhteisöllisen toiminnan puheterapia  

Yhteisöllisen toiminnan puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä kielellisten haasteiden syntymistä tukemalla kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten puheen- ja kielenkehitystä. Esteetöntä vuorovaikutusta vahvistamalla tuetaan lasten osallisuutta ja helpotetaan toimimista omassa arkiympäristössään. (Hyvinkään kaupunki 2020.) Puheterapeutti ohjaa kasvattajia käyttämään kuvia, tukiviittomia ja suujumppaa sekä suunnittelee ja tuottaa vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. Vuorovaikutusta tukevien menetelmien käytön mallittaminen lapsiryhmän arjessa on tärkeä osa toimintaa. Puheterapeutti kannattelee ja kannustaa henkilöstöä uuden toimintatavan vakiinnuttamisessa arkeen. (Takala 2014, 39.)   

Lapset viettävät varhaiskasvatuksessa suuren osan päivästään ja harjoittelevat yhdessä monia tarpeellisia taitoja. Yhteisöllisessä toiminnassa korostuu myös ryhmän muiden lasten osallisuus prosessissa, kun kielenkehitystä tukevat keinot ovat kiinteä osa lapsen ja ryhmän arkitoimintaa. Vertaisilta oppiminen saattaa olla jopa tehokkaampaa kuin aikuisilta saatu ohjaus. (Takala 2014, 35.)  

Yhteisöllinen työote tukee inkluusion toteutumista varhaiskasvatuksessa. Olkinuoran (2020) mukaan yhteisöllisen toiminnan puheterapia mahdollistaa tiiviin ja pitkäkestoisen yhteistyön tekemisen kasvattajien ja puheterapeutin välillä. Ajatuksena on hyödyntää osapuolten ammatillista osaamista ja löytää yhteinen ymmärrys lapsen ja lapsiryhmän tilanteesta. Yhteistyössä toisia kuunnellen rakennetaan oppimisympäristö, joka tukee lasten kehitystä.  

Kirjoittajat  

Tiina Saarikko on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.  

Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa. 

Lähteet 

Hyvinkään kaupunki. 2020. Yhteisöllisen toiminnan puheterapia. [Viitattu 20.10.2020].  Saatavissa: https://www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/lapsi-varhaiskasvatuksessa/yhteisollisen-toiminnan-puheterapia/ 

Olkinuora, T. 2020. Yhteisöllisen toiminnan puheterapeutti. Haastattelu 22.10.2020.  

Takala, H-M. 2014. Yhteisöllinen puheterapia puheterapeuttien ja päiväkodin työntekijöiden kuvaamana ja kokemana. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. [Viitattu: 16.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191049 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018: 3a. PunaMusta Oy. Helsinki 2019. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2018.pdf 

Kuvat 

KUVA 1. Iris Hamelmann. Päiväkodin lapset. Pixabay. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/p%C3%A4iv%C3%A4kodin-lapset-leikki%C3%A4-hauskaa-504672/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *