Purkupuu uudelleen käyttöön!

EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä jäsenmaiden on kierrätettävä 70 % rakennus- ja purkujätteistä materiaalina. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole toimijoita, jotka hyödyntäisivät merkittäviä määriä purku- ja rakennuspuujätettä materiaalina, vaan käytöstä poistettu puutavara poltetaan käytännössä energiaksi (Häkämies et al. 2019), jolloin niihin sitoutunut hiili vapautuu välittömästi takaisin ilmakehään. Juuri käynnistyneessä RAPUPUU-hankkeessa pyritään löytämään keinoja purkupuun materiaalihyötykäytön edistämiseksi.

Yhteistyöllä uusia ratkaisuja

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kierrätyspuutavara tulisi ensisijaisesti hyödyntää uusiin tuotteisiin säilyttäen puumateriaalissa olevan hiilivaraston uudelle kierrokselle.  Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella etsittiin ratkaisuja puun kiertotalouden edistämiseksi ja alkuvuodesta 2020 tukea myönnettiin seitsemälle puurakentamista ja kiertotaloutta kehittävälle hankkeelle – yhteensä noin 500 000 euroa (Ympäristöministeriö 2020).

Yksi rahoituksen saaneista hankkeista on Rakennus- ja purkupuusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuus (RAPUPUU) -hanke, jossa selvitetään puupohjaisten rakennus- ja purkujätteestä sekä kyllästetystä puusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuutta ja demonstroidaan pilottituotteiden kautta käyttökelpoisuutta eri teollisissa käyttökohteissa. Hankkeen veturina toimii LUT-yliopiston Professori Timo Kärjen Kuitukomposiitit-tutkimusryhmä yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan  kanssa ja kumppaneina ovat Demolite Oy (Kestopuuteollisuus ry), Wimao Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy ja Purkupiha Oy.

Puujätettä Kukkuroinmäen käsittelykeskuksella talvella 2020 (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy). Kuva: Rauli Kinnunen, LUT.

Osa purkupuusta on vaikea kierrättää

RAPUPUU-hankkeessa pureudutaan vaikeasti kierrätettävien purkupuujakeiden uudelleen hyödyntämiseen, kuten kyllästetyn puutavaran, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi aiemmin kyllästeenä käytettyjen biosidien vuoksi. Vaikka nykyiset kyllästysaineet ovatkin ympäristön kannalta vähemmän haitallisia, kerätään kyllästetty puutavara erikseen suomalaisen puunkyllästysteollisuuden ja kuntien ylläpitämiin kierrätyspisteisiin ja kuljetetaan pääosin ulkomaille poltettavaksi. Kyseistä jätemateriaalia onkin tavoitteena palauttaa entistä enemmän uuteen, korkeamman jalostusasteen käyttöön edistäen kiertotalouden, jätteettömän maailman ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumista. Näillä toimilla pyritään myös varmistamaan, että alueen yritykset pystyvät vastaamaan lainsäädännöllisiin, pakottaviin velvoitteisiin samalla tukien kilpailukykyistä, kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa.

Yhteistyön tuloksena pyritään myös osoittamaan käytännön esimerkkien avulla rakennuspuun uusiokäytön mahdollisuuksia ja vaikuttamaan positiivisesti kierrätyspuuhun liittyviin mielikuviin. Ja kuten ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen on ennustanut, kenties tulevaisuudessa ”rakennusmateriaalien kierrätys on muuttunut arkkitehtuuria leimaavaksi trendiksi ja on vähän noloa tehdä talo vain uusista materiaaleista” (Matson-Mäkelä 2020).

Kirjoittaja: Kristiina Lillqvist on puutekniikan yliopettaja ja vastaa Rakennus- ja purkupuusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuus (RAPUPUU) -hankkeen toteutumisesta LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

Häkämies, S., Lehtonen, K., Lähdesmäki-Josefsson, K., Pitkämäki, A. 2019. Puupohjaisen rakennus- ja purkujätteen kiertotalous, loppuraportti. [viitattu 22.3.2020] Saatavissa: https://www.ym.fi/download/noname/%7B03D4B199-2FF6-43DA-93A3-96C19B5B78E0%7D/155463

Matson-Mäkelä, K. 2020. Millaista arki on vuonna 2030? Lue 16 ennustusta siitä, miten teknologia ja ympäristönsuojelu muuttaa elämäämme. Yle Uutiset 29.1.2020 klo 12.36. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11177452

Ympäristöministeriö. 2020. Ympäristöministeriöltä avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin – myös puupohjaisista purkujätteistä kerätty uutta tietoa. Tiedote 5.2.2020 klo 9.26. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Puurakentamisen_toimenpideohjelma/Ymparistoministeriolta_avustusta_puurake(54686)

Linkit:

EKJH. 2019. Etusivu. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.ekjh.fi/

Kestopuuteollisuus ry. [2020]. Kyllästetyn puun kierrätys. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.kestopuu.fi/kierratys/

Kymenlaakson Jäte Oy. 2020. Etusivu. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.kymenlaaksonjate.fi/

LAB. 2020. Uusi maailma tehdään puusta. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://puutekniikka.info/

LUT. 2020. Kuitukomposiittilaboratorio. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.lut.fi/school-of-energy-systems/tutkimusryhmat/kuitukomposiitit

Purkupiha Oy. 2020. Purkupiha Group. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.purkupiha.fi/

Ympäristöministeriö. 2019. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://www.lut.fi/school-of-energy-systems/tutkimusryhmat/kuitukomposiitit

Wimao Ltd. 2020. Etusivu. [viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: https://wimao.fi/fi/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *