Raitiotieinfran rakentaminen on lähivuosina yksi näkyvimmistä infrarakentamisen muodoista pääkaupunkiseudulla ja ratainfran määrä kasvaakin jopa 170 % tulevien vuosien aikana. (Gaia consulting 2022). Vaikka raitiotieliikenne on kulkumuotona päästötöntä, aiheuttaa sen vaatiman infran rakentaminen kuitenkin merkittävän hiilijalanjäljen. Päästölaskenta onkin merkittävä osa ratahankkeita jo nyt mutta hyvin usein päästölaskenta toteutetaan liian myöhäisessä vaiheessa, kun monet suunnitteluratkaisuista on jo lyötynä lukkoon.
Materiaalivalinnoilla todella on väliä
Raitiotieradan rakentamisvaiheen hiilijalanjäljestä jopa 90 % muodostuu materiaalivalinnoista (Gaia consulting 2022). Hiilijalanjälkeen vaikuttavat kolme suurinta tekijää ovat kiskoteräs, betoni sekä erilaiset päällystemateriaalit (kuvio 1). Kuvassa 1 on esitettynä rakenteilla oleva rataosuus, jossa näkyvät suurimmat päästöjen aiheuttajat eli betoninen pohjalaatta sekä kiskot.
Eri materiaaleja voidaan korvata vähähiilisemmillä vaihtoehdoilla. Kiskoteräksen osalta odotetaan SSAB:n lupauksen mukaista fossiilivapaata terästä vuoteen 2026 mennessä. (SSAB 2022) Tällä olisi jo huima hiilijalanjäljen pienennyspotentiaali, sillä noin 40 % yhden raidemetrin hiilijalanjäljestä muodostuu kiskoteräksestä.
Betonien vähähiilisiä vaihtoehtoja ilmestyy markkinoille entistä enemmän, sillä betonin aiheuttama hiilijalanjälki on huomattavan suuri ja sen pienentämisen paine on kova. Nykyisin markkinoilla on olemassa esimerkiksi Ruduksen valmistamaa vihreä 60-betonia, jolla voitaisiin pienentää betonin hiilijalanjälkeä jopa 60 % (Rudus Oy 2022).
Päästöajattelu osaksi suunnitteluvaihetta
Raitiotieradan suunnitteluvaihe on monivaiheinen ja toteutetaan saman aikaisesti katu- ja rakennussuunnittelun kanssa. Katusuunnitteluvaiheessa määritellään monesti esimerkiksi katualueen päällysteet ja rata-alueen tilavaraukset. Rakennussuunnitteluvaiheessa taas määritellään maanalaiset tilat ja sovitetaan tarvittavat infran osatekijät keskenään.
Olisikin tehokasta, että riittävän aikaisessa vaiheessa pohdittaisiin materiaalivalintoja ja niiden päästöjä. Jos esimerkiksi katusuunnitteluvaiheessa määritellään alueen päällysteeksi betoni, niin ratkaisulla rajoitetaan merkittävästi hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuuksia. Päällysteenä esimerkiksi nurmikko on huomattavasti vähähiilisempi vaihtoehto.
Opinnäytetyössä”Raitiotieratainfran materiaalien hiilijalanjälki” esitellään ratainfran pääosiot sekä määritellään kunkin rakennusmateriaalin hiilijalanjälki raidemetriä kohti. Työssä esitellään myös excel-pohjainen laskentatyökalu, jolla pystytään testaamaan eri materiaalivalintojen vaikutusta lopulliseen hiilijalanjälkeen. Linkki Raitiotieratainfran materiaalien hiilijalanjälki – Kohti hiilineutraalia kaupunkiliikennettä -opinnäytetyöhön.
Kirjoittajat
Yliopettaja Eeva Aarrevaara toimii Kestävä kaupunkiympäristö -ohjelmassa ja on ohjannut tässä esiteltyä opinnäytetyötä, joka tuo kiinnostavan lisän kaupunkiympäristöjen liikkumisinfran tarkasteluun ja arviointiin.
Insinööri Simo Karjalainen työskentelee Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ssä raitiotieratojen ratapäällikkönä ja on suorittanut ylemmän amk-tutkinnon LAB-ammattikorkeakoulun Tekniikan alalla, Kestävä kaupunkiympäristö -ohjelmassa.
Lähteet
Gaia Consulting. 2022. Hiilineutraali Kaupunkiliikenne Oy Hilkka-ohjelma. Sähköinen raportti. Viitattu 1.6.2022.
Karjalainen, S. 2022. Raitiotieratainfran materiaalien hiilijalanjälki – Kohti hiilineutraalia kaupunkiliikennettä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, kestävä kaupunkiympäristö. Lahti. Viitattu 1.6.2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615618
Rudus Oy 2022. Rudus vihreä betoni. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa https://www.rudus.fi/tuotteet/betoni/vihrea-betoni
SSAB Oy. 2022. Fossiilivapaa teräs. Verkkosivu. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.ssab.com/fi-fi/fossiilivapaa
Linkit
Linkki 1. Karjalainen, S. 2022. Raitiotieratainfran materiaalien hiilijalanjälki – Kohti hiilineutraalia kaupunkiliikennettä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, kestävä kaupunkiympäristö. Lahti. Viitattu 1.6.2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615618
