Rakennetut harrastusympäristöt ja elämyksellisyys pyörämatkailussa

Luonnonvarakeskuksen (2020) havaintojen mukaan yli puolet suomalaisista harrastaa pyöräilyä jossain muodossa. Noin neljännes heistä korostaa harrastusvalinnallaan kosketusta luontoon, mutta lähes yhtä suuri joukko pitää ensisijaisena motiivinaan luonnossa liikkumiselle harrastuksensa fyysiseen puoleen liittyviä tekijöitä. Pyöräilyssä ja pyörämatkailussa fyysinen aktiivisuus, ympäristön muovaamat elämykset sekä sosiaalisuus ovat kaikki yhtä lailla tärkeitä matkakokemuksen osia, joiden vaikutuksia matkustusmotiiveihin on joskus vaikea erotella toisistaan.

Ellaren (2020) Pyörämatkailututkimuksessa jaotellaan pyörämatkailijat kuuteen erilaiseen alakategoriaan; retkipyöräilijät (28 %), maantiepyöräilijät (19 %), kaupunkipyöräilijät (17 %), maastopyöräilijät (15 %), perhepyöräilijät (12 %) ja alamäkipyöräilijät (9 %). Selkein muuttuva tekijä tämän jaottelun taustalla on harrastusympäristö.

[Alt-teksti: Urheilullisesti pukeutunut pyöräilijä taituroi paksurenkaisella pyörällä alas epätasaista maastorinnettä. Taustalla on poroja aitauksessa.] — Kuva 1. Ylläs Bike Park tarjoilee pyörämatkailijalle kiinnostavan yhdistelmän alamäkiajoon rakennettuja reittejä ja kauniita maisemia. (Kuva: Päivi Tommola)

Onkin kiinnostavaa pohtia, millaisia eroja löytyy pääosin rakennetuilla harrastuspaikoilla toimimaan tottuneiden ja enemmän luontoympäristöä arvostavien pyöräilijöiden intresseistä ja kokemuksista? LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa pyritään ymmärtämään, miten voisimme entistä paremmin huomioida erilaisten kävijäryhmien intressit kehittäessämme pyörämatkailijoille uusia, asiakasystävällisiä tuotteita ja palveluja Päijät-Hämeeseen.

Tasapainoilua, koordinaatiota ja toistoja

Erityisesti harrastepyöräilyyn rakennettuja ympäristöjä ovat esimerkiksi alamäkiajoon keskittyvät Bike Parkit, BMX-puistot ja Trail Center -reitistöt, joissa harrastaminen keskittyy rajatulle alueelle, jolla pyöräily on polkujen pääasiallinen käyttömuoto. Kaikissa näissä ympäristöissä pyöräily harjoittaa tasapainoa, koordinaatiota ja pyörän hallintaa sekä nopeusominaisuuksia. Pyöräily on tavallisesti huomattavasti lyhyempikestoista kuin perinteisemmässä kestävyystyyppisessä retkipyöräilyssä. Pyöräilypuistoissa on tavallista polkea samaa reittiä useampaan kertaan, jolloin oman kehittymisen havaitseminen on helppo havaita.

Matkailun näkökulmasta pyöräpuistojen kiinnostavuutta lisäävät niiden tavallisesti helppo saavutettavuus sekä pyöräilyn ohessa tarjottavat liitännäispalvelut. Verrattuna pyöräpuistoihin luontoympäristössä korostuvat helpommin luonnon tuomat rauha ja hiljaisuus sekä retken edetessä vaihtuvat maisemat. Myös pyöräilyn tuomat fyysiset haasteet ovat erilaisia, ja niissä korostuvat pitkäkestoiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät asiat.

Päijät-Hämeen pyöräpuistoista

Sen jälkeen, kun alueemme ainoa varsinainen Bike Park Messilässä lakkautti toimintansa vuonna 2014, Päijät-Hämeessä ei ole ollut tarjolla yhtään DH-tyyppiseen ajoon tarkoitettua pyöräilykeskusta. Kuten esimerkiksi Pälkäneellä toimivan Sappee Bike Parkin toiminnan nopea kasvu on osoittanut, kysyntää tämäntyyppiselle keskukselle meidän seudullamme olisi, mutta ainakin toistaiseksi tällä saralla on ollut hiljaista.

[Alt-teksti: Pyöräilijä pyörähissin vedettävänä matkalla rinnettä ylös.] — Kuva 2. Alamäkipyöräily kiinnostaa myös matkailijoita, mutta Päijät-Hämeessä ei toistaiseksi ole yhtään ns. hissipyöräilyyn keskittyvää kohdetta. (Kuva: Päivi Tommola)

Vaikka alamäkipyöräilystä kiinnostuneiden pyörämatkailijoiden eurot ohjautuvatkin naapurimaakuntiin, pyöräpuistojen kehitystoiminta hieman toisenlaisella kärjellä kiinnostaa myös Päijät-Hämeessä. Lahden seudulla kehityskohteena on jo muutaman vuoden ollut Vanhan Raviradan eli ”Raviksen” pyöräpuisto , jossa painopiste on BMX-tyyppisessä ajamisessa, ja Asikkalan Aurinkovuorelle on rakennettu pienimuotoisia alamäkireittejä. Myös Sysmän seudulla sekä Vierumäellä on käynnissä pyöräpuistosuunnitelmia, jotka osaltaan auttavat tekemään Päijät-Hämeestä entistä kiinnostavamman ja monimuotoisemman pyörämatkailukohteen.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ellare Oy. 2020. Pyörämatkailututkimus. Esitysmateriaali. Pyörämatkailijan Päijät-Häme: Tuotteita ja palveluja pyörämatkailijan asiakastarpeisiin -työpaja 19.01.2022. Julkaisematon.

Luonnonvarakeskus. 2020. Luonnon virkistyskäyttö. Viitattu 01.02.2022. Saatavissa https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. Viitattu 01.02.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

Linkki 2. RideSalpaus. 2022. Ravis. Viitattu 01.02.2022. Saatavissa https://ridesalpaus.fi/ravis/