Dataa on kaikkialla. Siispä myöskään sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yrittäjät eivät pysty välttämään tietoa, jota on tallennettu teksteinä, numeroina tai muussa muodossa. Yrityksissä on käytössä erilaisia järjestelmiä, jotka muodostavat dataa ja analysoivat sitä. Myös yritysten työntekijät tuottavat dataa havainnoimalla esimerkiksi asiakkaita sekä tekemällä erilaisia mittauksia, jotka tallennetaan järjestelmiin.
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla työ on perinteisesti nähty ihmiselle ihmiseltä tehtäväksi työksi, jossa data-analytiikasta ole puhuttu. Datavetoinen yhteiskunta vaatii muutostarpeita kaikilta. Siinä missä yritysten liiketoiminnan tulonlähde, eli asiakkaat, tuottavat jatkuvasti dataa, pitäisi pienten ja keskisuurten yritysten pystyä hyödyntämään tätä raaka-ainetta. Datan hyödyntäminen toimii myös kilpailuetuna. (Opetushallitus 2024).
Data-analytiikka sote- ja hyvinvointialayrittäjien työkaluna
Keräämällä dataa ja analysoimalla sitä yritykset pystyvät muun muassa kohdentamaan resurssejaan tehokkaammin sekä huolehtimaan paremmin asiakasryhmiensä hoidon- tai palveluidentarpeesta. Erilaisten etämittausjärjestelmien avulla esimerkiksi diabeetikon verensokerinvaihteluihin pystytään reagoimaan ajankohtaisemmin sekä mahdollisesti myös ennakoimaan vaihteluita.
Talouden osa-aluetta, joka perustuu datan keräämiseen ja hyödyntämiseen, kutsutaan datataloudeksi (Sitra 2024). Sote- ja hyvinvointialan pk-yrittäjille datatalouden yksi käytetyimmistä paikoista koskee resurssien hallinnointia toiminnanohjaus- tai ajanvarausjärjestelmien kautta. Resursseja kohdennetaan kerättyihin ja analysoitujen tietoihin perustuen, eli data-analytiikan keinoin. Järjestelmät analysoivat kerättyä dataa, esimerkiksi henkilötietoja ja palveluntarvetta ja tämän perusteella tekevät ehdotuksia esimerkiksi yrittäjän vapaista palveluajoista (Myneva 2024). Tällä jopa huomaamatta tavoitellaan tehokkaampaa resurssien käyttöä sekä parempaa asiakaspalvelua. Data-analytiikalla tähdätäänkin usein liikevaihdon kasvattamiseen tai kustannusten säästöön.
Pk-yrityksillä on dataa
Datan lähteitä ja tuottajia pk- yrityksillä on, mutta tätä ei vielä täysimääräisesti soteliiketoiminnassa hyödynnetä. Järjestelmien ja datan kokonaisvaltaisempaan käyttöön liittyy analytiikan lisäksi monia muita tekijöitä vastuullisesta digitaalisuudesta henkilöstön pito- ja vetovoimaan, joihin tarvitaan lisäosaamista.
LAB-ammattikorkeakoulun Arvokas data käyttöön -hankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen sote- ja hyvinvointialalla toimivien pk-yritysten tietämystä data-analytiikan hyödyntämisen osalta. Tietoisuutta lisätään toteuttamalla webinaarisarja datan hyödyntämiseen liittyvillä teemoilla sekä rakennetaan verkkokoulutuskokonaisuus, joka pureutuu teemoihin syvemmin. Osallistujat voivat valita koko kokonaisuuden tai osia siitä. Lisäksi hanke mahdollistaa erilaisten verkostojen syntymisen muun muassa maakunnissa järjestettävien työpajojen avulla. (LAB 2024).
Kirjoittaja
Katariina Velling toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Arvokas data käyttöön -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB. 2024. Arvokas data käyttöön. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.1.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/arvokas-data
Myneva. 2024. Aikataulutus ja hoitosuunnitelmat hoiva-alalle. Viitattu 5.1.2024. Saatavissa https://www.myneva.eu/fi/hoiva-ohjelmisto/hoitosuunnitelmat#text-id
Nekrashevich, A. 2021. Magnifying-glass-on-top-of-document. Pexels. Viitattu 5.1.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/magnifying-glass-on-top-of-document-6801648/
Opetushallitus. 2024. Datatalousosaamisen perusteita perusopetukseen ja toiselle asteelle. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/digiosaaminen/datatalousosaamisen-perusteita-perusopetukseen-ja-toiselle-asteelle/johdanto
Sitra. 2024. Tulevaisuussanasto. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/datatalous/
