Työelämän muutokset ja kiivas muutostahti ovat osa yhä useamman työyhteisön arkea. Koronapandemia osoitti, että muutoskyvykkyys on organisaatioiden elinehto. Koronan vaikutukset eivät koskettaneet pelkästään työyhteisöjä, vaan se muutti jokaisen arkea ja ravisutti turvallisuuden tunnetta. Resilienssiä kuvataan usein kyvyllä kohdata vaikeuksia ja selviytyä niistä mahdollisimman vähin haitoin. Poijulan (2018) mukaan resilienssiä on se, miten käyttäydymme ja toimimme vaikeuksien kohdatessa ja miten ajattelemme. (Poijula 2018, 18–21.) Toisin sanoen, näemmekö ympärillämme enemmän uhkia vai mahdollisuuksia.
Janita Järvinen (2021) tutki LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönään kohdeorganisaatiossa muutostilanteiden vaikuttavuutta ja sitä, miten resilienssiä voidaan työyhteisössä vahvistaa. Tutkimuksessa selvisi, että arkiset haasteet herättivät monenlaisia tunteita ja vaikuttivat työtehoa heikentävästi. Aina muutosta ei koettu negatiivisesti, osalla muutokset toivat työhön kaivattua uuden oppimista ja lisäsivät työmotivaatiota.
Kahvipöydästä kiirivä nauru kertoo työyhteisön resilienssistä
Työyhteisössä jaetut myönteiset kokemukset vaikuttavat tunteisiin ja toimintaan. Eteen tulevat hankalat tilanteet koetaan vähemmän vaikeiksi, kun niistä keskustellaan yhdessä työkaverien kanssa. Hauskat hetket kahvipöydässä kertovat työyhteisön resilienssistä. Huumori on mielen joustavuutta ja kyky nähdä asiat toisin eli resilienssin perustaitoa. Myönteinen kokemus hyvästä vuorovaikutuksesta muuttaa ajattelua ja voimaannuttaa sekä lisää ymmärrystä ja luovuutta. Hankalan haasteen selvittäminen ei tunnu enää niin ikävältä, ja ratkaisu ongelmaan löytyy luultavasti nopeammin. (Lipponen 2020, 278, 280-282.)
Lisääntynyt etätyö on vähentänyt yhteisiä kohtaamisia ja haastanut organisaatiot kehittämään uusia tapoja luoda yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Hybridityö, jossa työtä tehdään etänä ja lähityönä, mahdollistaa myös kasvotusten tapaamiset. Näillä kohtaamisilla on tärkeä rooli työyhteisön resilienssin vahvistamisessa.
Resilienssillä on todettu olevan myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Resilienssi toimii puskurina stressiä vastaan, vähentäen sen haitallisia vaikutuksia. Resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus tai persoonallisuuden piirre, vaan jokainen meistä voi oppia ja kehittää sitä. (Poijula 2018, 21.) Resilienssitaitojaan voi harjoittaa tarkastelemalla omaa toimintaansa arjen vastoinkäymisissä ja suuntaamalla ajatteluaan myönteisempään suuntaan.
Työyhteisön resilienssin kehittäminen on monen tekijän summa
Työyhteisön resilienssi elää luottamuksellisessa ilmapiirissä, ja sitä edistää ihmistä arvostava johtaminen ja avoin vuorovaikutus. Korkeilan (2017) mukaan keskeistä on positiivinen tapa olla vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin ja rakentaa luottamuksellisia suhteita. Yksinkertaisuudessaan se on toisen kuuntelemista, kiinnostusta ja kysymistä. (Korkeila 2017.) Janhonen & Pahkin (2016) pitävät uudistumiskykyisen organisaation johtajan keskeisenä tehtävänä pitää huolta ihmisten arvostamisesta, ylläpitää sisäisiä verkostoja ja tukea jatkuvaa oppimista. (Janhonen & Pahkin 2016.)
Huttulan & Yli-Suomun (2021) mukaan muutoksessa selviämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan entistä laaja-alaisempaa yleissivistystä. Ymmärrys ympäröivästä maailmasta, itsestä ja toisista ihmisistä lisää voimavaroja. Osaamiseen panostaminen ei ole pelkästään yksiöiden ja työyhteisön asia, vaan se on merkittävä investointi koko yhteiskunnan tasolla. (Huttula & Yli-Suomu 2021, 14–16, 28.) Työyhteisöissä ja itsensä kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Ajatuksena se voi tuntua raskaalta, mutta muutos voi joskus olla välttämätöntä ja avain parempaan elämään. ”Jokaisella pilvellä on hopeareunus.”
Kirjoittajat
Janita Järvinen valmistuu lokakuussa 2021 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden alan (YAMK) uudistava johtaminen -koulutuksesta.
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana.
Lähteet
Huttula, T. & Yli-Suomu, R-M. 2021. Työllisyysrahasto työn murroksessa. Näkökulmana jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:20. Helsinki.
Janhonen, M. & Pahkin, K. 2018. 3+1 askelta uudistumiskykyiseen organisaatioon. [Viitattu 3.10.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/blogi/31-askelta-uudistumiskykyiseen-organisaatioon/
Järvinen, J. 2021. Joustavuus työelämän muutoksissa. Toimintamalli resilienssin kehittämiseen. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 4.10.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101218562
Korkeila, J. 2017. Terve mieli terveissä aivoissa. Duodecim. s. 212. Duodecim 2017;133:209–14. [Viitattu 3.10.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo13528
Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
Poijula, S. 2018. Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.
