Euroopan unionin alueella noin 101 miljoonalla ihmisellä, eli lähes 27 prosentilla EU väestöstä, on jokin vamma tai toimintarajoite (European Council 2024), mikä vaikuttaa myös heidän kykyynsä käyttää verkkopalveluita. Verkkopalveluiden saavutettavuuden parantaminen on lainsäädännöllinen velvoite, mutta myös liiketaloudellinen valinta.
Muotoilijoilla vastuu saavutettavuudesta
Marie Van Driessche, UX-suunnittelija ja tutkija, avasi tämän vuoden Service Design Global konferenssin puheenvuorolla saavutettavuuden tärkeydestä (Van Driesschen 2024). Saavutettavuuden parantaminen on erityisen tärkeää niiden henkilöiden kannalta, joilla on vamma, mutta se parantaa kaikkien käyttäjien käyttökokemusta. Selkeästi muotoillut verkkosisällöt parantavat käyttökokemusta, tiedon löydettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Van Driesschen (2024) painotti puheessaan muotoilijoiden vastuuta verkkosisältöjen saavutettavuudesta. Hän esitteli periaatteita, jotka tulee huomioida verkkopalveluiden sisältöjä luodessa:
- Selkeät otsikoinnit
Otsikot ja alaotsikot luovat verkkosivuille selkeän rakenteen, joka auttaa navigoimaan sisällössä nopeasti. Ne toimivat tärkeinä ankkuripisteinä. - Yksi asia per kappale
Yksinkertaisuus on avain saavutettavaan verkkotekstiin. Kun jokainen kappale käsittelee vain yhtä asiaa, lukija voi helposti hahmottaa sisällön. - Lyhyet lauseet
Verkkotekstin tulee olla helposti silmäiltävää. Lauseiden tulisi olla lyhyitä, vain seitsemästä kymmeneen sanaan. - Bullet-listat
Luettelot ovat tehokas tapa esittää tietoa helposti omaksuttavassa muodossa. Listat mahdollistavat keskeisten asioiden nopean hahmottamisen. - Ymmärrettävä kieli ja jargonin välttäminen
Vältä monimutkaisia rakenteita. Helppo ja selkeä kieli on kaikkien käyttäjien etu. Selkokieli on erityisen tärkeää niille, joilla on oppimisvaikeuksia tai heikko lukutaito. Ammattislangia tulee välttää, ellei se ole aivan välttämätöntä. Jos teknisiä termejä on pakko käyttää, niiden yhteyteen tulee liittää selkeät määritelmät. - Journalistinen tyyli ja aktiivinen lausemuoto
Kirjoittamisessa kannattaa hyödyntää journalistista tyyliä. Kerro ensin tärkein asia ja selitä sitten tarkemmin. Tämä auttaa käyttäjiä saamaan heti oleellisen tiedon. Aktiivimuotoinen kirjoittaminen helpottaa lukemista.Passiivin käyttö tekee tekstistä monimutkaisempaa ja vaikeammin ymmärrettävää. - Kuvien ja visuaalisen sisällön käyttö
Kuvat, diagrammit ja visuaalinen sisältö tehostavat viestin perille menoa. Visuaaliset elementit tarjoavat sisällön “käännöksen” niille, jotka hahmottavat tietoa paremmin visuaalisessa muodossa. Muista kuvien ALT-tekstit, niitä on nykyään helppo luoda tekoälyn avulla. - Valkoisen tilan käyttö
Valkoinen tila eli tyhjä tila tekstin ympärillä parantaa tekstin luettavuutta. Se auttaa käyttäjiä keskittymään tekstiin ja vähentää sivun sekavuuden tunnetta. Liian tiivis sivu vaikeuttaa sisällön hahmottamista. - Sanastot ja määritelmät
Jos käytät tekstissä erikoissanastoa tai teknisiä termejä, selitä ne selkokielellä. Sisällytä tekstin loppuun sanasto, joka tarjoaa määritelmiä yksinkertaisemmalla kielellä. Näin kaikki käyttäjät ymmärtävät termien merkityksen.
Saavutettavuus on kaikkien etu
Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Asiakaspalvelua voidaan automatisoida chatbottien avulla ja erilaiset tekoälyagentit voivat hoitaa asiointia puolestamme. Soukup (2024) painottaa, että tekoälyn käyttöönotossa on huomioitava toimintarajoitteiset käyttäjät ottamalla heidät mukaan suunnitteluun. Näin voidaan varmistaa, että verkkosivun palvelut ovat saavutettavia kaikille käyttäjille. Van Driesschenin (2024) esittämät periaatteet hyödyttävätkin kaikkia. Sujuva tiedon löytäminen ja ymmärtäminen on jokaisen käyttäjän etu.
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti on palvelumuotoilija ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana
Lähteet
The European Council. 2024. Disability in the EU: facts and figures. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.consilium.europa.eu/en/infographics/disability-eu-facts-figures/).
Van Driesschen, M. 2024. Inclusive Design, more than you hear. Esitys kansainvälisessä palvelumuotoilukonferenssissa. Service Design Global Conference SDGC 3.10.2024.
Soukup, C. 2024. How Companies Can Use AI to Better Serve Deaf and Hard-of-Hearing Customers. Harvard Business Review. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://hbr.org/2024/09/how-companies-can-use-ai-to-better-serve-deaf-and-hard-of-hearing-customers
