Henkilöstön osallistaminen osana innovaatioprosessia 

Yrityksissä tehdään kehittämistoimenpiteitä, joissa kehitetään uutta tai parannetaan olemassa olevaa toimintaa. Kaikessa kehittämisessä on tärkeää osallistaa yrityksen henkilöstö kehittämiseen. Henkilöstöä osallistamalla tehdään näkyväksi henkilöstön hiljainen osaaminen. Sen lisäksi osallistamisen myötä henkilöstön oman työn arvostaminen, motivaatio ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin paranevat.  

[Alt-teksti: Ihmisiä istuu piirustuksen äärellä yhteistyöhön syventyneenä.]
Kuva 1. Henkilöstön osallistaminen tuo käyttöön koko organisaation tiedon ja osaamisen. (meeting-2284501, 2017).

Nykyisin yrityksissä kannustetaan henkilöstöä yrityksen kaikilla tasoilla jatkuvaan parantamiseen ja kehittämistapojen etsimiseen. Henkilöstöllä on usein paras tuntuma siihen, miten yrityksen arkeen liittyvät asiat käytännössä toimivat ja millaisia ongelmakohtia niihin liittyy. Tämä tieto auttaa tunnistamaan asioita, joihin kehittämistyössä pitäisi kiinnittää huomiota. Samalla esiin tulee tapoja, joilla haastavat tilanteet voidaan ratkaista. 

[Alt-teksti: Kuviossa on esitetty innovaatioprosessi eri vaiheineen.]
Kuva 2. Innovaatioprosessin vaiheet ja vaiheisiin liittyvät työskentelytavat. (Furr & Duyer 2014, mukailleet Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen)

Tapoja henkilöstön osallistamiseen

Henkilöstön osallistaminen voi kytkeytyä useampiin innovaatioprosessin vaiheisiin (kuva 2). Osallistaminen voidaan tehdä esimerkiksi kyselyjen, haastattelujen ja työpajojen avulla. Kyselyt voivat tuoda näkyväksi tilanteita, joita työntekijät arjessa kohtaavat. Haastattelujen avulla kyselyissä tunnistettuja asioita pystytään syventämään ja saamaan sitä kautta kokonaisvaltaisempi käsitys käsillä olevasta asiasta. Työpaja on hyvä käytännön väline osallistaa ja sitouttaa työntekijöitä ongelmien ratkaisemiseen ryhmässä. Se ei ainoastaan tarjoa työntekijöiden käsityksiä ongelmista, vaan myös tapoja ratkaista ongelma tavoilla, jotka työntekijät pitävät toimivina. Työntekijöiden hyväksymä tapa voi olla toimivampi kuin ulkopuolelta tarjoiltu ratkaisu haasteeseen. 

Työpajoissa osallistujat myös oppivat toisiltaan, sillä jokaisella voi omasta roolistaan käsin olla omia kokemuksia saman prosessin eri vaiheista. Vaikeina koettuihin asioihinkin voidaan päästä käsiksi, kun ne tuodaan mahdollisimman objektiivisesti käsittelyyn yhteisessä työpajassa. Tämä voi parhaimmillaan vahvistaa yhteistä sitoutumista yrityksen päämäärien saavuttamiseen ja asiakkaiden ongelmien ratkaisuun yhdessä. 

Sitouttaen ja hiljaista tietoa hyödyntäen

Henkilöstön osallistamisen tuloksena yritys pystyy valjastamaan hiljaisen tiedon ja osaamisen ongelmien ratkaisemiseen sekä sitouttamaan työntekijät paremmin yrityksen toimintaan. Henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen on usein nopeampi ja tehokkaampi tapa ratkaista ongelma kuin ongelman ratkaiseminen mittavana kehittämisprojektina, johon hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. 

LAB-ammattikorkeakoulun TwinInno-hankkeessa on tunnistettu erinomaisia tapoja henkilöstön osallistamiseen. Jos yrityksessäsi kaivataan apua henkilöstön osallistamiseen, kannattaa ottaa meihin yhteyttä. Autamme mielellämme löytämään sopivat tavat henkilöstön osallistamiseen: yrityspalvelut@lab.fi.  

Innovaatioprosessia käsittelevän artikkelisarjan aiemmissa osissa aiheina ovat olleet kehittämistarpeen tunnistus ja kehitystyö; asiakkaan ymmärtäminen; ideointi; prototyyppityöskentely (Heikkinen & Kurvinen 2021a-d) ja verkostoituminen (Heikkinen & Kurvinen 2022). Sarja päättyy.

Kirjoittajat 

Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan lehtoreina sekä TwinInno-hankkeessa hankeasiantuntijoina.   
 
TwinInno (LAB 2022) on EAKR-rahoitteinen projekti LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. TwinInnossa toteutetaan yrityskokeiluja, joiden sisällöt muotoutuvat kunkin yrityksen tarpeisiin pohjautuen.   

Lähteet

Furr, N. & Duyer, J. 2014. The Innovator’s Method – Bringing the Lean Startup into your Organization. Harvard Business Review Press, Boston, Massachusetts. 

Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021a. Kehittämistyö alkaa kehitystarpeen tunnistamisesta. LAB Focus. Viitattu 17.2.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/kehittamistyo-alkaa-kehitystarpeen-tunnistamisesta/

Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021b. Asiakkaan ymmärtäminen liiketoiminnan kehittämisen perustana. LAB Focus. Viitattu 17.2.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/asiakkaan-ymmartaminen-liiketoiminnan-kehittamisen-perustana/

Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021c. Ideointi osana innovointiprosessia. LAB Focus. Viitattu 17.2.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ideointi-osana-innovointiprosessia/

Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021d. Rohkeat prototyypit vievät kehitystyötä eteenpäin. LAB Focus. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/rohkeat-prototyypit-vievat-kehitystyota-eteenpain/

Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2022. Verkostoista apua kehitystoimintaan. LAB Focus. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/verkostoista-apua-kehitystoimintaan

meeting-2284501. 2017. Pixabay. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://cdn.pixabay.com/photo/2017/05/04/16/37/meeting-2284501_960_720.jpg  

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. TwinInno. Kahden maakunnan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymällä TKI-investoinnit kasvuun. Projekti. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/twininno

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.