Kotisairaalatoiminta tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon toteuttamista asiakkaan kotona. Kotisairaalassa annettu hoito mahdollistaa ja tukee potilaiden kotona asumista esimerkiksi kotihoitoon soveltuvalla erikoissairaanhoidolla ja saattohoidolla (STM 2022). Väestön ikääntyminen ja eliniänodotteen kasvu ovat johtaneet uudenlaisten toimintamallien kehittymiseen osana terveydenhuoltojärjestelmää. Kotisairaala vastaa osaltaan terveydenhuollon kasvaviin tarpeisiin, mutta ikääntymisen ja elinajanodotteen kasvun lisäksi kotisairaanhoidon kehittämisen tarvetta on lisännyt myös potilaspaikkojen vähentyminen. (Dowell ym. 2018, 24‒30.)
Kotisairaalassa hoidetaan tyypillisesti esimerkiksi laskimonsisäistä lääkehoitoa tarvitsevia asiakkaita, haavanhoitoasiakkaita ja saattohoitopotilaita. Asiakkaina voivat olla kaikenikäiset ihmiset, joiden hoito on järkevää toteuttaa kotona. (Pöyhiä ym. 2018.)
![[Alt-teksti: Verensokerimittari, mittaliuskoja ja insuliiniruisku pöydällä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/112_2022_Sairaalatasoista-hoitoa-tuotuna-kotisohvallesi-1024x538.jpg)
Kotisairaalatoiminnan hyöty
Kotisairaalan tuottama hoito on usein asiakkaalle edullisempaa kuin sairaalassa annettu hoito. Kotisairaalan kustannusten edullisuus perustuu palveluiden lukeutumiseen osaksi avoterveydenhuoltoa, joka on sairaalahoitoa halvempaa. Kotisairaalatoiminnan kustannushyödystä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. (Lämsä ym. 2021, 4–5; Pöyhiä ym. 2018, 36.) Kotisairaalatoiminnan on todettu lisäävän myös potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon (Barret. 2019).
Opinnäytetyönä tehdyn kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kotisairaala kykenee vastaamaan monenlaisiin terveydenhuollon vaatimuksiin ja hoitamaan jo nyt vaikeasti sairaita ihmisiä. Opinnäytetyön kirjoittajat uskovat, että kotisairaalatoiminta tulee tulevaisuudessa laajenemaan huomattavasti niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (Simonen ym. 2022).
Jo nyt on käynnissä erilaisia hankkeita esimerkiksi ensihoidon valjastamiseksi kotisairaalaan tukemaan haja-asutusalueita kotisairaalan katveaikoina. Tällainen kehitys voi olla oikeanlaista, mutta siinä tulee muistaa se, että ensihoidon pääasiallinen tehtävä on aina turvata äkillisesti sairastuneiden ja/tai hengenvaarassa olevien nopea hoito ja kuljetus sairaalaan. Näin ollen voisi olla mielekästä välttää ensihoitoyksiköiden jatkuvaa ja suunniteltua sitomista ainoastaan kotisairaalaan liittyviin tehtäviin ja kehittää tähän tarkoitukseen nimenomaan varattuja terveydenhuollon resursseja.
Kirjoittajat
Vili Simonen, Olli Tonttila ja Santeri Valjus opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoitaja (AMK) tutkintoa.
Emilia Laapio-Rapi (FT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Barrett, D. 2019. Admission avoidance: hospital at home. British journal of community nursing 24(5), 238–239.
Buissinne, S. 2021. Diabetes-verensokeri-diabeetikko-lääke-insuliini. Pixabay. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/diabetes-verensokeri-diabeetikko-528678/
Dowell, S. Moss, G. & Odedra, K. 2018. Rapid response: a multiprofessional approach to hospital at home. British journal of community nursing. 27 (1), 24–30.
Lämsä, R. Niemi, M. & Seppänen, M. 2021. Koti sairaalana – Onnistuneen kotisairaalatoiminnan edellytykset. Kunnallisalan kehittämissäätiö Julkaisu 40, 4–10. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://kaks.fi/julkaisut/koti-sairaalana-onnistuneen-kotisairaalatoiminnan-edellytykset/
Pöyhiä, R. Güldogan, E. & Vanhanen, A. 2018. Kotisairaala, 1. painos. Helsinki: Duodecim.
Simonen, V. Tonttila, O. & Valjus, S. 2022. Selvitys kotisairaalatoiminnasta. Opinnäytetyö. LAB- ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202272913
STM. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito. Viitattu 3.12.2021. Saatavissa https://stm.fi/kotisairaanhoito-kotisairaalahoito
