LABlanssi tukena ensihoitajan opintojen käännevaiheessa

Ensihoitajien työn vaatimuksia ja osaamiskenttää on tutkittu laajalti. Sairaalan ulkopuolisen kenttätyön on havaittu olevan hyvin kompleksista ja laajan osaamiskentän vaativaa. (von Vopelius-Feldt & Benger 2014.) Työn muodostuessa isoista kokonaisuuksista erilaisine osaamisineen on hyvin ymmärrettävää, että jo ensihoitajakoulutuksen aikana voi opiskelijoille nousta esille painetta oman suoriutumisen suhteen. On tärkeää etsiä keinoja tukea opiskelijoita ammatillisessa kasvussa ja itsetunnossa hyvin varhaisessa vaiheessa koulutuspolkua.

LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitaja AMK -koulutuksen suuntaviivat löytyvät voimassa olevasta opetussuunnitelmasta (LAB 2023a). Ensihoitajien osalta yksi koulutuksen kulminaatiopisteistä sijaitsee siirryttäessä perustason opetuskokonaisuuksista hoitotason kokonaisuuksiin. Kokemuksen perusteella on nähtävissä perustason harjoittelujakson olevan monelle opiskelijalle silmiä avaava kokemus. Useat opiskelijat kuvaavat jakson jälkeen ymmärtäneensä merkittävästi paremmin, millaista vaatimustasoa ensihoitajien työssä vaaditaan. Näin ollen halutun tuen määrä opiskelijan näkökulmasta voi olla korkeampi siirryttäessä vaativimpiin opintoihin hoitotason jaksoilla.

Intensiivinen harjoittelujakso mahdollistaa kehittymisen

Perustason harjoittelun jälkeen opiskelijoilla alkaa siirtymä hoitotason opintoja kohti.  LAB- ammattikorkeakoulussa perustason ja hoitotason harjoittelujaksojen väliin voi ajallisesti jäädä vuosi. Näiden jaksojen väliin osalle opiskelijoista voi sijoittua viikon mittainen intensiiviharjoittelu LABlanssissa. Tämän viikon aikana opiskelijalla on mahdollisuus saada hyvin yksityiskohtaista ohjaamista opettajalta ja kehittäjäensihoitajalta. (LAB 2023b.)

Tämä harjoittelujakso voi olla yksi keino tukea opiskelijoita ammatillisessa kehittymisessä. Opiskelijan ja opettajan välinen luottamus on jo rakennettu aiempien opintojen aikana eikä näin ollen tutustumiseen mene aikaa. Toisaalta kehittäjäensihoitaja tuottaa LABlanssissa toimivasta kolmikosta oman objektiivisen tukensa opiskelijan sen hetkiseen osaamisen tasoon liittyen.

Vastavalmistuneiden ensihoitajien osalta Hörberg ym. (2017) toteavat Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessaan tuen tarpeen olevan moniulotteista ja merkittävää varsinkin uran alkuaikana. Avoimen ja tervetulleeksi toivottavan ilmapiirin tutkittavat mainitsivat tärkeäksi tuen muodoksi. Tällaisen ilmapiirin rakentaminen LABlanssiympäristöön onkin keskeistä tuettaessa ensihoitajaopiskelijan siirtymää hoitotason opintoihin. Näillä keinoilla uskon olevan merkitystä ammatillisen itsetunnon kehittymisessä siirryttäessä koko ajan lähemmäksi valmistumista ensihoitajaksi.

Lähteet

Hörberg, A., Jirwe, M., Kalen, S., Vicente, V. & Lindström, V. 2017 We need support! A Delphi study about desirable support during the first year in the emergency medical service. Scandinavian journal of trauma, Resuscitation and Emergency medicine. 25, 89. Viitattu 21.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s13049-017-0434-5

LAB. 2023a. Opetussuunnitelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.11.20023. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127806

LAB. 2023b. LABlanssi ‒ Etelä-Karjalan ensihoidon oppimisympäristö. Hanke. Viitattu 21.11.2023 Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/lablanssi-etela-karjalan-ensihoidon-oppimisymparisto 

von Vopelius-Feldt, J. & Benger, J. 2014. Who does what in prehospital critical care? An analysis of competencies of paramedics, critical care paramedics and prehospital physicians. Emergency Medicine Journal. 31, 1009‒1013. Viitattu 21.11.2023. Saatavissa  https://doi.org/10.1136/emermed-2013-202895