Monet sosiaaliset ongelmat tai hyvinvointipalveluiden järjestelmän haasteet ovat samanlaisia Euroopan eri maissa. Interreg Europe -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden eri maille oppia muiden kokemuksista, jakaa hyviä käytäntöjä ja myös pilotoida niitä. Hankkeissa tunnistettuja hyviä käytäntöjä jaetaan kaikille avoimessa tietokannassa. (Interreg Europe, 2025).
NEAR-NEw sociAl seRvices -hankkeen viides opintomatka suuntautui maaliskuun toisella viikolla Roomaan. Matkan tarkoituksena oli tutustua Italian hyvinvointipalvelujärjestelmään ja oppia uusia käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa Suomessa. Matkalle osallistui asiantuntijoita LAB-ammattikorkeakoulusta, Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sekä hankkeen sidosryhmistä. Vierailukohteina olivat muun muassa erilaiset kehittämisprojektit, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan ministeriö sekä Rooman yliopisto.

Miten Italiassa on kehitetty sosiaalipalveluita?
Rooman opintomatka tarjosi esimerkkejä siitä, miten Italiassa on toteutettu ja kehitetty erilaisia hyvinvointipalveluita. Keskeisiä oppeja olivat:
Monitasoinen hallintomalli
Italian hyvinvointipalveluiden järjestelmä perustuu monitasoiseen hallintomalliin, jossa tavoitteena on eri hallinnontasojen eli valtion, alueiden ja kuntien sekä kolmannen sektorin toimintojen yhteensovittaminen ja yhteistyö. Tämä malli mahdollistaa palveluiden tehokkaan koordinoinnin ja yhteensovittamisen. Valtio määrittelee kansallisen toimintapolitiikan, asettaa sosiaalipalveluille vähimmäistasot sekä hallinnoi järjestelmän rahoitusta. Alueet vastaavat sosiaalipalveluiden suunnittelusta, koordinoinnista ja valvonnasta pyrkien yhteensovittamaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koulutus- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden kanssa. Kunnat vastaavat hyvinvointipalvelujen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta osallistaen tähän myös kolmannen sektorin toimijoita.
Moniammatilliset tiimit ja monialainen yhteistyö
Palveluiden toteuttaminen moniammatillisissa tiimeissä, jotka yhdistävät eri palvelualojen asiantuntemusta ja osaamista, on keskeinen tekijä palveluiden laadun ja tehokkuuden parantamisessa. Moniammatillisuus ja yhteistyön merkitys korostuivat useissa esitellyissä projekteissa ja palveluissa. Esimerkkinä eri toimijoiden yhteistyönä lapsiperheille ennaltaehkäisevästi tarjottava monialainen tuki, asunnottomien ja paperittomien maahanmuuttajien sosiaalipalvelut ja yksin maahan saapuneiden alaikäisten lasten sijaisperhetoiminta.
Sosiaalityön merkitys
Sosiaalityön määritteleminen välttämättömäksi palveluksi ja sosiaalityöntekijöiden määrän lisääminen ovat tärkeitä toimenpiteitä sosiaalipalveluiden kehittämisessä. Tavoitteeksi on asetettu, että jokaista 5000 asukasta kohden tulee olla yksi sosiaalityöntekijä, ja tiheimmin asutuilla alueilla yksi sosiaalityöntekijä 4000 asukasta kohden. Lisäksi kaikille sosiaalityöntekijöille tarjotaan työnohjausta ammatillisten käytäntöjen laadun parantamiseksi sekä työuupumuksen ehkäisemiseksi.
Tiedeperustaisuus
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten aktiivinen osallistuminen sosiaalipalveluiden kehittämiseen tuo suunnitteluun tiedeperustaisuutta ja parantaa palveluiden laatua. Rooman yliopisto, Rooman kaupunki ja alueen kuntien sosiaalipalvelut ovat tehneet yhdessä pitkäjänteistä ohjelmasuunnittelua. Yliopisto on ollut myös mukana tukemassa sosiaalisten maatilojen toimintaa kehittämällä niihin liittyvän sosiaalityön opintokokonaisuuden. Vahvaa tiedeperustaisuutta voitaisiin Suomessakin varmasti edelleen lisätä korkeakoulujen sekä palveluita järjestävien tahojen kesken.
Sosiaalipalveluiden keskeinen rooli yhteiskunnan tukirakenteena
Italian matkan aikana näyttäytyi vahvasti, miten olennainen merkitys sosiaalipalveluilla on yhteiskunnan tukirakenteena. Sosiaaliset ongelmat nakertavat laajasti yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta sekä koko väestön hyvinvointia. Kun autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, autamme samalla kaikkia muitakin. Sosiaalisten on ongelmien ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen on kaikkien ihmisten etu.
![[Alt-teksti: Opintomatkan osallistujat istuvat pitkän pöydän takana.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/05/NEAR-hanke.png)
Kirjoittajat
Outi Jokinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja NEAR-hankkeessa (LAB 2024) osatoteutuksen projektipäällikkönä.
Emma Rautava toimii NEAR-hankkeessa osatoteutuksen projektipäällikkönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaalialan osaamiskeskus Versossa.
Lähteet
Interreg Europe. 2025. Good practices. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.interregeurope.eu/policy-solutions/good-practices
LAB. 2025. NEAR – NEw sociAl seRvices: innovative tools and skills for person-centred and community-based social models. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://www.lab.fi/en/project/near