Väkivalta ja sen uhka työpaikalla vaikuttavat työyhteisöön eri tavoin aiheuttaen muun muassa pelkoa, turvattomuuden tunnetta sekä heikentäen työmotivaatiota. (Sundell 2014, 11.)
Sosiaaliala on yksi niistä ammateista, joissa kohdataan asiakasväkivalta- ja uhkatilanteita keskimääräistä enemmän. Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan työskentely-ympäristöön.
Sosiaaliohjaajien ääni kuuluviin
LAB-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Sjöblom ja Kondelin selvittivät AMK- opinnäytetyössään (2022), millaista asiakasväkivaltaa sosiaaliohjaajat ovat kokeneet sijaishuollossa työskennellessään. Tutkimustuloksista käy ilmi, että sosiaaliohjaajat kokevat monenlaista väkivaltaa asiakkaiden sekä asiakkaiden omaisten taholta. Toistuvia asiakasväkivallan muotoja ovat haukkuminen, fyysisellä väkivallalla uhkailu, lyöminen, potkiminen sekä tavaroilla heittely. Muita esiin tulleita asiakasväkivallan muotoja ovat muun muassa piinaaminen, kiristäminen, alistaminen, vainoaminen, sylkeminen sekä pureminen.
Asiakkaan omaisten suunnalta esiintyy väkivaltaa, joka näkyy vainoamisena sekä seksuaalisena häirintänä. Sosiaaliohjaajien kokemuksien perusteella asiakasväkivaltaa esiintyy suurimmaksi osaksi rajaamistilanteissa.
Asiakasväkivalta työhyvinvointia heikentämässä
Asiakasväkivaltatilanteet kuormittavat työntekijää sekä työyhteisöä monin eri tavoin. Tilanteet ja väkivallan uhka voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja, sillä työntekijät kokevat uupumusta, ahdistuneisuutta ja pelkotiloja. He saattavat saada fyysisiä vammoja asiakasväkivaltatilanteista. Asiakasväkivalta voi myös kohdistua uhkailuna työntekijöiden perheisiin ja läheisiin.
Osa haastateltavista pitää erityisesti henkistä väkivaltaa arkipäiväisenä asiana, johon suhtaudutaan ammatinvalintakysymyksenä. Tutkimustuloksista ilmenee, että asiakasväkivaltatilanteet saattavat olla niin arkipäiväisiä, ettei niitä käydä edes läpi työyhteisössä. Sosiaaliohjaajat toivovat enemmän tukea esihenkilöiltä väkivaltatilanteiden käsittelyyn sekä asiakasväkivaltatilanteiden vakavuuden ymmärtämistä. (Kondelin & Sjöblom 2022.)
Työntekijät ovat uupuneita jatkuvan väkivallan uhan alla työskentelyyn. Työntekijät kokevat, ettei korvaus työstä ole riittävän hyvä, minkä takia iso osa haastateltavistakin on miettinyt ammatinvaihtoa. (Kondelin & Sjöblom 2022.) Sijaishuollon tavoitteena on luoda asiakkaille turvallinen kasvuympäristö. Turvallisen kasvuympäristön luomiseksi tarvitaan ammattitaitoiset, työhönsä sitoutuneet työntekijät ja tästä syystä asiakasväkivallan ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa sekä resursseja tulisi lisätä.
Kirjoittajat
Sonja Sjöblom on LAB- ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2022 valmistuva sosionomiopiskelija.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii LAB- ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä sosiaalialan lehtorina.
Lähteet
Kondelin, N. & Sjöblom, S. 2022. Sosiaaliohjaajien kokemuksia asiakasväkivallasta sijaishuollossa. Opinnäytetyö, sosionomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917011
Piqsels. 2022. Woman, wearing, white, long-sleeved, shirt. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.piqsels.com/en/public-domain-photo-ffztk
Sundell, L. 2014. Työkaverina pelko – väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. Juva: Bookwell.
