Tiedolla johtaminen psykiatrian avohoidossa

Masennuksen osuus työkyvyttömyyseläkemäärissä kasvaa. (Eläketurvakeskus 2020.) Psykiatrisessa hoidossa tunnistetaan haasteeksi lähetteiden määrä suhteessa henkilöstöresurssiin. Resurssit eivät vastaa tarpeeseen. Tämä johtaa siihen, että potilaiden hoitojaksot pitkittyvät, yksittäisellä työntekijällä on paljon potilaita hoidettavanaan ja kuntoutumisen sijaan psyykkiset vaivat kroonistuvat aiheuttaen työkyvyttömyyttä. Vastausta tilanteen parantamiseksi haetaan toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on tiedolla johtamisen perusta.

Tiedolla johtaminen psykiatrian palveluissa on tällä hetkellä määrällistä tietoa hoitopäivistä ja käyntimääristä. Painotus on sairaalahoidon seurannassa. Tarkastelu soveltuu lähinnä maakuntien välisen tiedon vertailuun. Avohoidon osalta lisätietoa tarvitaan hoidon saatavuudesta, käytöstä ja toimintatavoista. Toimintamalleja ja kyselyitä on vakioitu. Niiden kautta palvelujen tarve ja resurssien oikea-aikainen käyttö saadaan kuvattua jo aiempaa paremmin. (Ahola ym. 2016).

Terveydenhuollossa tutkitut haasteet koskevat tarpeen ja resurssien hallitsemattomuutta. (Jha ym. 2016). Toiminnanohjauksen avulla tarpeet ja resurssit saadaan näkyviksi. Toiminnanohjauksen tavoitteena on siis parantaa palvelun laatua sekä vähentää kustannuksia tuomalla eri tuotantoprosessit näkyviksi. Kuitenkin näyttää siltä, että ammattilaisilla ei ole käytössään strategisia, tarkoituksenmukaisia järjestelmiä. Toiminnanohjausjärjestelmällä myös oman työn johtaminen ja organisaation kilpailukyky tehostuvat. (Fiaz ym. 2018)

Kuva 1. Laadukas toiminta taataan tekemällä tieto näkyväksi. (Muza 2016)

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto

Iiskola (2022) selvitti soveltavana tutkimuksena terveydenhuollon esihenkilöiden näkemyksiä PIRKKO®-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessista Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän psykososiaalisissa palveluissa vuonna 2020–21. Tulosten mukaan esihenkilöt odottavat toiminnanohjausjärjestelmän tuottavan uudenlaista, helposti jäsennettävää ajantasaista tietoa potilasmääristä ja hoitoajoista sekä mittaritietoa hoidon laadusta.  

Käyttöönottoprosessin osalta tulokset nostivat esiin riittävän valmistelu- ja toteuttamisajan toiminnanohjauksen jalkauttamiselle, jolla varmistetaan hyvä lähtökohta tarpeen ja toteutuksen ymmärtämiselle koko organisaatiohierarkiassa. Toiminnanohjauksen tuominen osaksi asiantuntijatyötä on suuri muutos suhteessa vakiintuneisiin työskentelytapoihin. Riittävä aika ja henkilöstön osallistaminen helpottavat muutoksen juurtumista käytännön toimintaan.

Tuloksissa ilmenee myös ajankohtaisia haasteita, kuten koronapandemian vaikutus toiminnanohjausjärjestelmän koulutukseen vain verkossa sekä muun kehittämisen samanaikaisuus. Haasteita voidaan ratkaista hyvällä suunnittelulla ja viestinnällä.

Kirjoittajat

Pekka Iiskola valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan digitaalisten ratkaisujen YAMK-koulutuksesta. Hän on kiinnostunut terveysalan digitalisaatiosta ja aidoista työtä helpottavista digiratkaisuista terveydenhuollon ammattilaisille.

Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palveluiden uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.

Lähteet

Ahola, S., Halme, N., Hastrup, A., Hietanen-Peltola, M., Häkkinen, P., Hämäläinen, P., Ihanus, M., Järvelin, J., Kauppinen, T., Kilpeläinen, K., Kuussaari, K., Kärkkäinen, J., Liukko, E., Mäkelä, M., Mölläri, K., Nurmi-Koikkalainen, P., Partanen, A., Perälä, M-L., Rotko, T., Räikkönen, O., Suvisaari, J., Töytäri, O. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreiden arviointi palvelupakettien näkökulmasta: Koottuja indikaattoreita kehittämistyössä huomioitavaksi. Työpaperi 26/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.2.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131370/TY%C3%962016_26_VaikuttavuusindikaatVaiku_v%20almis_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Eläketurvakeskus. 2020. Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viitattu 19.2.2022. Saatavissa https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/

Fiaz, M., Ikram, A. & Ilyas, A. 2018. Enterprise Resourse Planning Systems: Digitalization of Healthcare Services Quality. Administrative Sciences, 38 (8).

Iiskola, P. 2022. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja muutoksen tuki psykiatriatrian poliklinikalla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 19.2.2022 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202192662

Jha, R., Sahay, B. & Charan, P. 2016. Healthcare operations management: A structured literature review. DECISION, 43,3, 259‒279.

Muza, C. 2016. Statistics on a laptop. Unsplash. Viitattu 19.2.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/hpjSkU2UYSU