Tavoitteellinen sisäinen viestintä toimii tehokkaana kehittämisen välineenä yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Sisäisellä viestinnällä on myönteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin kuin hyvän työilmapiirin luomiseen, niillä taas luodaan organisaatiosta menestyvä. Sisäinen viestintä on merkittävä osa yrityksen työhyvinvoinnin kokonaisuutta.
Linna (2022) selvitti AMK-opinnäytetyössään ison eteläsuomalaisen toimeksiantajayrityksen sisäisen viestinnän tilaa. Yritys on mukana LAB-ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja TTS Työtehoseuran yhteisessä SafeInLog – työturvallisuudella tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta kehittämällä niiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia (Lerssi-Uskelin ym. 2022). Hankkeessa toteutettujen työhyvinvointikyselyiden ja QWL- eli työelämän laadun mittauksen avulla yrityksessä saatiin arvokasta tietoa sisäisen viestinnän nykytilasta ja siitä, miten sisäinen viestintä nykyisellään tukee työntekijöiden työhyvinvointia.
Sisäisen viestinnän merkitys organisaatiolle
Yrityksissä ja organisaatioissa viestintä tyypillisesti jaetaan kahteen eri viestinnän kategoriaan, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Sisäinen viestintä kohdistuu nimensä mukaisesti työyhteisön jäseniin. Se linkittyy työhyvinvointiin ja erityisesti hyvän työilmapiirin luomiseen. Työilmapiirin vaikutukset työntekijän motivaatioon ja asenteisiin heijastuvat puolestaan asiakastyytyväisyyteen. Hyvin hoidettuna sisäinen viestintä vaikuttaa suoraan organisaation menestykseen. (Kauhanen 2010.)
Malli ja toimenpidesuunnitelma
Linna (2022) analysoi opinnäytetyössään SafeInLog-hankkeessa tuotettuja työhyvinvointikysely- ja QWL-mittausraportteja. Analysoinnin perusteella oli mahdollista tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttivat sisäisen viestinnän haasteisiin toimeksiantajayrityksessä. Haasteisiin lähdettiin hakemaan apua konkreettisesta sisäisen viestinnän mallista sekä siihen liittyvästä toimenpidesuunnitelmasta. Ne sisältävät sisäisen viestinnän kannalta kriittiset asiat ja auttavat jalkauttamaan uudet toimintatavat organisaatioon. Mallin ja toimenpidesuunnitelman takana on SafeInLog-hankkeen raporttien myötä nousseiden kehityskohteiden lisäksi yrityksen oma tahtotila.
Ratkaisun avaimet ovat lopulta melko yksinkertaisia; tarvitaan sisäisen viestinnän vuosikello, johtamisjärjestelmä, joka ohjaa, Facebook-työtila ja infonäyttöjä. Seuranta mallin käytölle toteutuu johtamisjärjestelmän auditointien kautta.
Kirjoittajat
Marinka Linna valmistuu kesällä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi (AMK). Hän on osallistunut SafeInLog-hankkeeseen yrityksen edustajana.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Kauhanen, J. 2010. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 11.5.2022. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/EAEBHXBTDG#kohta:HENKIL((d6)ST((d6)VOIMAVAROJEN((20)JOHTAMINEN((20)/piste:b10
Lerssi-Uskelin, J., Sallinen, N. & Tuominen, U. 2022. SafeInLog-hanke kehittämässä sosiaalista vastuullisuutta – esimerkki ammattikorkeakoulun yritysyhteistyöstä. AMK-lehti/UAS journal. Vol. 4 (1). Viitattu 11.5.2022. Saatavissa https://uasjournal.fi/1-2022/safeinlog-hanke-kehittamassa-sosiaalista-vastuullisuutta/
Linna, M. 2022. Sisäinen viestintä työhyvinvoinnin tukena. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta-yksikkö. Lahti. Viitattu 11.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179766
StockSnap. 2017. Ihmiset-ryhmä-ystävät-2569234. Pixabay. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-ryhm%c3%a4-yst%c3%a4v%c3%a4t-2569234/
