Strateginen suunnittelu on yksi liiketoiminnan johtamisen kulmakivistä. Strategisen suunnittelun tueksi on olemassa lukuisia työkaluja ja menetelmiä. Perinteisten suunnittelutyökalujen lisäksi useat yritykset ja organisaatiot hyötyisivät erilaisista skenaariomenetelmistä.
Strategialla tarkoitetaan yrityksen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen tietoista valintaa muuttuvassa maailmassa (Kamensky 2020). Strategian tavoitteena on yleensä tehdä jotakin tehokkaammin ja paremmin. Tällöin yritys pyrkii vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nykyisillä tai uusilla liiketoiminta-alueilla. Se ikään kuin optimoi toimintansa tilanteeseen nähden. (Vuorinen 2014, 77) Juutin ja Luoman (2009) mukaan tavoitteena voi olla myös tehdä jotakin uutta ja erilaista. Tällöin tarkoitus ei ole optimoida toimintaa, vaan tehdä asiat toisin kuin muut. Toiminta perustuu silloin uuden kehittämiseen, kokeiluun ja oppimiseen. (Vuorinen 2014, 77.)
Vuorisen (2014, 75, 78) mukaan oikeaa tapaa strategiatyöhön ei ole, vaan siinä on monia mahdollisuuksia ja keinoja päästä hyvään lopputulokseen. Toisissa tavoissa korostetaan suunnittelulähtöisyyttä, toisissa oppimista sekä kokemuksen kautta etenemistä ja jossain innovatiivisuutta ja kokeilua. Strategisen suunnittelun työkaluja ovat esimerkiksi balanced scorecard eli tasapainotettu mittaristo, SWOT-analyysi, sinisen meren strategia, viiden kilpailuvoiman malli ja benchmarking.
Skenaariomenetelmät strategiatyössä
Yksi vaihtoehto strategiatyöhön on erilaiset skenaariomenetelmät. Järveläisen (2020) opinnäytetyössä skenaariotyöskentelyn tuloksena perinteistä pankkiliiketoimintaa harjoittavalle yritykselle luotiin kehittämisehdotuksia strategiatyön pohjaksi. Tutkimuksen mukaan skenaariotyöskentely tulisi toteuttaa aina kun yrityksen toimialalla tapahtuu jotakin mullistavaa. Meristön (2013, 179) mukaan yritykselle skenaariot korostavat tulevaisuuden ennustamattomuutta antaen samalla yritykselle aktiivisen roolin, jossa tulevaisuuteen vaikutetaan omilla valinnoilla ja teoilla. Niiden avulla nähdään myös helpommin eri liiketoimintojen kannattavuus, kyseenalaistetaan vanhat menestystekijät sekä korostetaan joustavuutta ja aktiivista tulevaisuuden tekemistä.
Ritakallion & Vuoren (2018, 22-26) mukaan skenaariot ovat keino huomata strategian kannalta kriittiset oletukset strategian muodostamishetkellä ja mahdollinen väärä strategiavalinta. Lisäksi skenaariot auttavat tunnistamaan vaihtoehtojen keskeiset oletukset ja valitsemaan sen, jossa edellytykset onnistumiselle ovat suurimmat. Molemmissa lähestymistavoissa heikkoutena on suunnitelmien pysyvyys. Ratkaisu on liikkuvat skenaariot, joissa ajatuksena on tunnistaa sekä hyväksyä epävarmuus ja luoda strategia, joka muokkautuu oletusten tarkentuessa. Liikkuvien skenaarioiden kohdalla luodaan näkemys yrityksen kehittymisestä tietyllä aikavälillä. Lisäksi tavoitetila jätetään lukitsematta. Se nähdään enemmänkin isona kuvana, joka ohjaa toimintaa. Tavoitetilan ja nykytilan välille luodaan polku, joka sisältää haarautumispisteitä, jotka voivat johtaa toimenpiteisiin ja kohti muita tavoitetiloja.
Kirjoittajat
Janna Järveläinen valmistuu syksyllä 2020 tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta. Hänellä on usean vuoden kokemus työskentelystä rahoitusalalla. Kirjoitus pohjautuu Järveläisen opinnäytetyöhön Perinteisen pankkiliiketoiminnan kehittäminen skenaariotyöskentelyn avulla.
Sirpa Varajärvi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Hän ohjasi Janna Järveläisen opinnäytetyön.
Lähteet
Juuti, P. & Luoma, M. 2009. Strateginen johtaminen – Miten vastata kompleksisen ja postmodernin ajan haasteisiin? Helsinki: Otava.
Järveläinen, J. 2020. Perinteisen pankkiliiketoiminnan kehittäminen skenaariotyöskentelyn avulla. LAB-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922441
Meristö, T. 2013. Skenaariotyöskentely strategisessa johtamisessa – Miksi skenaarioita? Teoksessa: Kuusi, O., Bergman, T. & Salminen, H. (Toim.) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 179-187.
Kamensky, M. 2020. Strategia pähkinänkuoressa. [Viitattu 2.11.2020]. Saatavissa: http://kamensky.fi/strategia-pahkinankuoressa/
Ritakallio, T. & Vuori, T. 2018. Elävä strategia: kyky nähdä, taito tarttua tulevaisuuteen. Helsinki: Alma Talent. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma991890183906254
Vuorinen, T. 2014. Strategiatyö ja strategian työkalut. Liiketaloudellinen Aikakauskirja. Vol. 68 (1),75-81. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: http://lta.lib.aalto.fi/2014/1/lta_2014_01_d5.pdf
Linkit
Järveläinen, J. 2020. Perinteisen pankkiliiketoiminnan kehittäminen skenaariotyöskentelyn avulla. LAB-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922441
Kuvat
Kuva 1. Fauxels. 2019. Ihmiset töissä. Pexels. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-toissa-teknologia-sumea-3183186
