Sosiaalinen media ja etäpalvelut terveydenhuollon ammattilaisen työvälineenä

Sosiaalinen media on noussut oleelliseksi työvälineeksi monissa työpaikoissa ja organisaatioissa, myös terveydenhuollossa. Se antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan edistämiselle sekä terveydenhuollon ammattilaisten ammatilliselle kehittymiselle. Sosiaalisen median kanavat voivatkin auttaa työn ja osaamisen kehittämisessä sekä toimia yhtenä välineenä yhteistyökumppaneiden kanssa työskenneltäessä. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää muun muassa terveystiedon hakemiseen, yhteydenpitoon, ohjaamiseen ja tiedon jakamiseen. (Heikkinen ym. 2021; Viitanen 2020.)

Sosiaalinen media tuo hyötyjä ja uusia mahdollisuuksia hoitotyöhön

Erilaiset anonyymit etäpalvelut ovat nykypäivänä nostaneet suosiotaan entisestään. Anonyymit palvelut ovat terveydenhuollon ammattilaiselle eduksi, sillä hoitajan ja potilaan välisestä hoitosuhteesta voi näin tulla jopa avoimempi. (Kouvo ym. 2025.) Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt etenkin nuorten parissa viime vuosien aikana ja nykyään se on osa arkea ja elämää. Suosituimmat sovellukset ovat TikTok, Snapchat ja Instagram. Sosiaalinen media toimii kouluissa niin yhteydenpidon välineenä kuin opetuksen työvälineenäkin. (Weissenfelt & Nisula 2022.)

Mielenterveys on moniulotteinen osa ihmisen terveyttä ja siihen vaikuttavat eri tekijät, kuten yhteisöllisyys ja kuulluksi tuleminen. Yhteisöllisyyden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen vaikuttavat puolestaan nuoren sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus. Nykypäivänä suuri osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa. (Mieli ry 2021.) Kun nuori on osa yhteisöä, se mahdollistaa itsensä toteuttamisen sekä vuorovaikutustaitojen vahvistumisen. Kaveriporukasta ulkopuolelle jääminen voi hankaloittaa nuoren sosiaalistumisprosessia. (Kalliokoski & Lehtonen 2022, 14.)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että osa terveydenhuollon ammattilaisista suhtautuu varauksellisesti sosiaalisen median käyttöön terveyden edistämiseksi, mutta siinä nähdään myös paljon potentiaalia. Sovellukset voivat auttaa tunnistamaan oireita ja seuraamaan omaa hyvinvointia sekä kannustaa hakeutumaan avun piiriin. Sosiaalinen media ja etäpalvelut voivat lisäksi madaltaa kynnystä avun hakemiseen ja vähentää sairauteen liittyvää häpeää. (Kouvo ym. 2025.)

Lähi- ja etäpalveluiden hybridimalli voisikin toimia tehokkaasti, koska ihmiskontakti ja kasvokkain keskustelu säilyisivät, mutta rinnalle saataisiin etäpalvelun tarjoama tuki. Etäpalvelu voisi olla esimerkiksi chatti, puhelu tai mielenterveyssovellus, joka tarjoaa esimerkiksi hengitysharjoituksia tai psykoedukaatiota.

Sosiaalisen median hyödyntäminen terveydenhuollossa edellyttää uutta osaamista

Sosiaalisen median hyödyntäminen työvälineenä edellyttää terveydenhuollon ammattilaisilta hyvää asiantuntemusta ja toisaalta myös tarkkuutta eettisestä näkökulmasta. Tietosuoja-asiat on oltava hallussa, ja etenkin potilastietojen kanssa tulee olla varovainen, etteivät salassa pidettävät tiedot leviä julkisiksi. Lisäksi on tärkeää, että sosiaalisen median kautta julkaistu tieto on faktaperäistä ja käytännöllistä. Oikealla ja ammattimaisella toiminnalla sosiaalinen media voi edesauttaa työntekoa terveydenhuollossa. Se on toimiva keino omahoitoon ja tukee silloinkin, kun lähipalveluja ei ole saatavilla. Helposti saatavilla oleva apu ehkäisee palveluiden kuormittuvuutta ja helpottaa hoitajien resurssipulaa. (Kouvo ym. 2025.)

Sosiaalisen median rooli terveydenhuollon apuvälineenä tulee varmasti kasvamaan vuosien varrella, joten terveydenhuollon ammattilaisia tulisi kouluttaa ja pitää ajan tasalla sen tarjoamista mahdollisuuksista. Jotta mahdollisimman hyödyllinen ja turvallinen käyttö toteutuu, osaamisen kehittäminen ja edistäminen, esimerkiksi tutustumalla ja perehtymällä sosiaalisen median tarjoamiin palveluihin, on tärkeää. Ammattilaisen tulisi tietää, millaisia erilaisia sovelluksia tai palveluita Internetistä löytyy sekä ovatko ne faktaan perustuvia tai sisällöltään valvottuja, jotta niitä voi tarjota asiakkaille tai potilaille. (Kouvo ym. 2025.)

Etäpalveluiden avulla potilaat voivat saada hoitoa ajasta ja paikasta riippumatta, mikä on erityisen tärkeää syrjäseuduilla asuville ja liikuntarajoitteisille potilaille (James 2020, 2). Verkkopalvelut ovat myös nuorille helposti saatavilla ja madaltavat kynnystä avun hakemiseen. Etäpalveluiden ja sosiaalisen median hallinta onkin nykyaikaisen terveydenhuollon perusedellytys, joka parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta.

Lähteet

Heikkinen, J., Lahti, J., Pesonen, L. & Männistö, M. 2021. Some kouluterveydenhoitajan työympäristöksi. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://oamkjournal.oamk.fi/2021/some-kouluterveydenhoitajan-tyoymparistoksi/

James, K. 2020. Remote mental health interventions for young people. Youth Access. 2–13. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.youthaccess.org.uk/sites/default/files/uploads/files/remote-mental-health-interventions-for-young-people—rapid-review-2.pdf

Kalliokoski, V. & Lehtonen, V. 2022. Sosiaalisen median käytön yhteys nuorten mielenterveyteen. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.7.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/783580/Kalliokoski_Venla_Lehtonen_Viveka.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kouvo, M., Pitkänen, N. & Vaajoensuu, E. 2025. 13–17-vuotiaiden nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalisen median ja etäpalveluiden avulla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503204640

Mieli ry. 2021. Mielenterveys on osa hyvinvointia ja terveyttä. Viitattu 6.7.2024. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mielenterveys-on-osa-hyvinvointia-ja-terveytta/

TRDStudios. 2021. Älypuhelin, Näyttö, Sosiaalinen media. Pixabay. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/%C3%A4lypuhelin-n%C3%A4ytt%C3%B6-sosiaalinen-media-6372154/

Weissenfelt, J. & Nisula, J. 2022. Suomessa asuvien 13–29-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/

Viitanen, O. 2020. Sosiaalinen media terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen työvälineenä. Opinnäytetyö (YAMK). Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267783/viitanen_outi.pdf?sequence=2