Sote-uudistus haastaa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen johtamisen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kattavat puolet kuntien budjetista. Sote-kustannuksista valtaosa kuluu kalliisiin korjaaviin palveluihin, joiden tarve tulee ikärakennemuutoksen seurauksena kasvamaan entisestään. Uhkana on, että sote-kustannukset jatkavat kasvuaan rapauttaen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut.

Esimerkiksi 13−17-vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut tarkasteluvälillä 2010−2020 73 prosenttia. Vastaava kasvu kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0−17-vuotiaiden määrässä on 15 prosenttia. (THL, Sotkanet.) Luvuissa ei vielä näy täysimääräisenä pandemian negatiivinen vaikutus mainitun kalliin korjaavan tuen tarpeen kasvuun, jonka vuotuinen kustannus on jo nykyisellään karkeasti 2 miljardia euroa.

Ongelmiin reagoiva sote rapauttaa ennaltaehkäisevää tukea lasten ja nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä kotona, päiväkodissa, koulussa ja erilaisissa fyysisissä ja digitaalisissa vapaa-ajanympäristöissä. Tämä näkyy muun muassa ryhmäkokojen suurenemisena kouluissa ja päiväkodeissa, matalan kynnyksen digitaalisen tuen puuttumisena ja ennaltaehkäisevien palvelujen yleisenä heikkenemisenä.

Kunnat kantavat vastuuta jatkossakin

Sote ei yksinään kykene taittamaan kalliin korjaavan tuen tarvetta ja kääntämään palvelukustannuksia laskuun. Soten siirtyessä kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille 1.1.2023 merkittävä osa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista jää edelleen peruskuntien vastuulle. Kuntiin jäävän ennaltaehkäisyn, kuten sivistys-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen resursointi joko vahvistuu tai rapautuu sote-palvelujen kustannuskehityksestä riippuen.

Eri hallintorakenteiden alle pirstoutunut ennaltaehkäisy heikentää edellytyksiä johtaa kokonaisuutta kohti yhteistä tavoitetta (Nilsson & Wadeskog 2008). Uudistuvissa rakenteissa on syytä keskittyä niihin avainmekanismeihin, joilla vahvistetaan kasvuympäristölähtöistä organisaatio-, sektori- ja professiorajat ylittävää yhteistyötä siten, että toiminnan painopiste siirtyy asteittain kalliista korjaavista sote-palveluista lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tapahtuvaan oikea-aikaiseen yhteistyöhön.

Kuva 1. Rattaat raksuttavat ja iso koneisto toimii – vai toimiiko? Kalliit korjaavat palvelut uhkaavat ahmaista yhä suuremman osan sote-budjeteista. (Digital Buggu 2015)

Kohti priorisointia ja rakenteiden joustoa

Ashkenas ym. ovat täsmentäneet ajatusta perinteisiä organisaatiorakenteita häivyttävästä rajattomasta toimintamallista ja sen avainmekanismeista.  Rajattomassa toimintamallissa perinteiset organisaatiorakenteet nähdään välttämättöminä, mutta ne ovat riittävän joustavia ja läpäiseviä kustannusvaikuttavan palvelukokonaisuuden kehittymistä ajatellen. Erona perinteiseen hyvinvointipalveluja tuottavaan toimintatapaan on se, että yksikköjen tai prosessien osaoptimoinnin sijaan priorisoidaan koko organisaation menestymistä ja yhteinen tavoiteasetanta tähtää näin ollen ennaltaehkäisyn vahvistamiseen. (Ashkenas ym. 2002.)

Hyvinvointipalvelujen kontekstissa “rajojen” häivyttämisen avainmekanismeiksi voidaan tunnistaa ainakin

  1. organisaatioiden sisäinen ja välinen yhteistyörakenne, uudet roolit ja vastuut
  2. hyvinvointia optimoiva ja palvelukustannuksia minimoiva vaikuttavuusperustainen johdon raportointi
  3. lasten ja nuorten hyvinvointikokemuksen näkyväksi tekeminen ja tuen kohdentaminen seulovien hyvinvointikyselyjen avulla sekä
  4. budjettiohjauksen vahvistaminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden kehittämiseen siten, että ennaltaehkäisyn budjetti kasvaa yhteisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamisen myötä. (Lankinen 2011.)

Kirjoittaja

Niko Lankinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana hyvinvoinnin palveluinnovaatioissa.

Lähteet

Ashkenas, R., Ulrich, D., Jick, D. & Kerr, S. 2002. The Boundaryless Organization – Braking the Chains of Organizational Structure.  San Francisco, USA: Wiley Print.

Lankinen, N. 2011. Esiselvitys Raision kaupungissa – Lasten ja nuorten hyvinvointia optimoiva johtamisjärjestelmä ja toimintamalli. Julkaisematon raportti.

Nilsson, I. & Wadeskog, A. 2008. Det är bättre att stamma i bäcken än i ån.  [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: http://www.seeab.se/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sotkanet. 2021. [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kuvat

Kuva 1. Digital Buggu. 2015. Taide, luova, kuvio, värikäs. Pexels. [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/taide-luova-kuvio-varikas-171198