Tiedonhallinta on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, sillä se vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun, potilasturvallisuuteen ja tehokkuuteen. Tehokas tiedonhallinta mahdollistaa potilas- ja asiakastiedon sujuvan vaihdon eri toimijoiden välillä, mikä puolestaan parantaa hoidon jatkuvuutta ja helpottaa päätöksentekoa.
Tiedonhallinnan vaikutus palveluiden laatuun ja turvallisuuteen
Tehokas tiedonhallinta mahdollistaa ajantasaisen ja luotettavan tiedon hyödyntämisen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) mukaan ajantasainen tieto on ratkaisevan tärkeää päätöksissä, sillä se voi johtaa parempiin tuloksiin ja parantaa asiakaskokemusta. Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja tiedon helppo saatavuus ovat keskeisiä elementtejä tässä prosessissa.
Yhtenäinen tiedonhallinta esimerkiksi hyvinvointialueilla mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat voivat käyttää samaa tietokantaa ja järjestelmää, on mahdollista seurata tarkemmin palveluiden tarvetta ja kohdistaa resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Tämä puolestaan parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta, mikä on erityisen tärkeää terveydenhuollossa, jossa resurssit ovat usein rajalliset.
Tiedonhallinnan uudistukset hyvinvointialueilla ja pk-yritysten rooli
Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien uudistukset tarjoavat konkreettisia esimerkkejä tiedonhallinnan haasteista. Järjestelmän uudistaminen voi aiheuttaa käyttökatkoja ja viiveitä terveydenhuollon palveluissa, kuten reseptien uusimisessa tai muiden digitaalisten palvelujen käytössä (Ruissalo 2024). Vaikka tietojärjestelmien uudistuksilla on pitkällä aikavälillä merkittäviä hyötyjä, ne voivat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa palveluiden sujuvuuteen ja heikentää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Käyttökatkojen ja viiveiden vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää, että järjestelmien käyttöönotto suunnitellaan huolellisesti, suuret uudistukset toteutetaan portaittain ja niistä viestitään laajalti. (Pohjanmaan hyvinvointialue 2023).
Hyvinvointialueilla toimii myös paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tuottavat palveluita alueiden asiakkaille ja potilaille. Järjestelmäuudistukset ja niiden tuomat haasteet koskevat myös heitä. Näihin liittyvien haasteiden lisäksi yrityksellä on myös pienemmät resurssit, niin ajallisesti kuin rahallisestikin toteuttaa uudistuksia. Painetta järjestelmähankinnoille sekä uudistuksille tulee kumminkin jatkuvasti. Tästä esimerkiksi Kanta- yhteenliittymän pakollisuus sosiaalihuollon palvelunantajille lain vaatimukset täyttävällä asiakastietojärjestelmällä viimeistään 1.9.2026. Terveydenhuollon palvelunantajille ei ole siirtymäaikoja, joiden liittymisvalmistelut on aloitettava viipymättä. Käytännössä siis yritykset, jotka tekevät yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tai heidän lukuunsa tuottavat palveluita, ovat pakotettuja ottamaan käyttöön jonkin järjestelmän. (Kanta 2024).
Tiedonhallinnan tulevaisuudennäkymät
Tiedonhallinnan kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on monella tapaa välttämättömyys, mutta siihen liittyy myös merkittäviä haasteita, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Hyvinvointialueiden ja niiden kanssa yhteistyötä tekevien yritysten toiminnan digitalisointi ja järjestelmien yhdenmukaistaminen ovat askel kohti parempaa tiedonhallintaa, mutta samalla ne voivat aiheuttaa taloudellista ja toiminnallista painetta pk-yrityksille.
Uudistusten toteutuksessa on tärkeää huomioida yritysten rajalliset resurssit ja tarjota tukea järjestelmien käyttöönottoon, esimerkiksi koulutusten ja muiden kannustimien muodossa. Toisaalta pk-yritykset voivat olla myös tärkeässä roolissa innovaatioiden kehittämisessä ja nopeiden, räätälöityjen ratkaisujen tuottamisessa, mikä hyödyttää koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan onnistuminen vaatii eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä joustavuutta niin sääntelyltä kuin käytännön järjestelyiltä. Keskeistä on varmistaa, että uudistukset parantavat aidosti palveluiden laatua ja potilasturvallisuutta, mutta samalla ne eivät saa ajaa pk-yrityksiä kohtuuttomiin vaikeuksiin. Tavoitteena tulee olla ratkaisut, jotka palvelevat koko järjestelmää ja takaavat tiedonhallinnan sujuvuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden kaikille osapuolille.
Kirjoittaja
Katariina Velling toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Arvokas data käyttöön -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä. Hanke tukee sote-alan pk-yrityksiä kohti digitalisempaa ja analyyttisempää sotea.
Lähteet
Energepic.com. 2017. Woman sitting in front of macbook. Pexels. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/woman-sitting-in-front-of-macbook-313690/
Kanta. 2024. Palvelut ja käyttöönotot. Kansaneläkelaitos. Viitattu 10.12.2024 Saatavissa https://www.kanta.fi/ammattilaiset/palvelut-ja-kayttoonotot.
LAB. 2024. Arvokas data käyttöön. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/arvokas-data
Pohjanmaan hyvinvointialue. 2023. TietoEvry toimittaa Pohjanmaan hyvinvointialueen uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/tietoevry-toimittaa-uuden-asiakas-ja-potilastietojarjestelman/.
Ruissalo, P. 2024. Kaskisten ja Kristiinankaupungin sotepalveluissa käyttöön uusi tietojärjestelmä – reseptien uusiminen voi aluksi takuta. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20114434.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Tiedonhallinnan ohjaus. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus
