Suomalaiselle esteettömyysosaamiselle on kysyntää

Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimuksessa määritellään yhdenvertaiset oikeudet kaikille ihmisille (YK-liitto 2022). Yhdenvertaisuus merkitsee sitä, että erilaisia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla samanlaisissa olosuhteissa ja tilanteissa (Invalidiliitto 2022).

YK:n vammaissopimuksessa määritelty esteettömyys on uusi ihmisoikeus, koska sitä on ehkä pidetty turhankin itsestäänselvyytenä. Vammaiselle henkilölle esteettömyys merkitsee fyysisen ympäristön ja tilojen sekä henkisen että sosiaalisen ympäristön saavutettavuutta ja ennen kaikkea myös palveluiden ja tuotteiden helppokäyttöisyyttä (YK-liitto 2022).

Esteettömyys merkitsee samalla erilaisten vuorovaikutukseen ja tiedonsaannin saavutettavuuteen liittyviä asioita.

Vammaiskumppanuus ry vie osaamista Kosovoon

Vammaiskumppanuus ry on vuonna 1989 perustettu kahdeksan suomalaisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka on ollut ulkoministeriön kumppanuusjärjestö vuodesta 2010. Vammaiskumppanuuden kehitysyhteistyöohjelman kautta rahoitetaan jäsenjärjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö, kehityskasvatus, tiedotus sekä vammaisasioiden valtavirtaistamiseen tähtäävä kehityspoliittinen vaikuttamistyö (Vammaiskumppanuus 2022).

Kosovossa Vammaiskumppanuus tekee yhteistyötä kansalaisjärjestö Handikoksen kanssa. Yhteistyössä järjestöt levittävät tietoa vammaisten oikeuksista ja esteettömyydestä kouluttamalla järjestötoimijoita, valtion viranomaisomaisia sekä nostamalla esiin yhdenvertaisuuden periaatetta.

Syyskuussa 2022 Handikos järjesti yhteistyössä Vammaiskumppanuus ry:n kanssa esteettömyyskoulutuksen eri ministeriöiden henkilöstölle. Koulutuksen aikana tehtiin myös esteettömyyskartoitus kurssipaikkana olleesta hotellista.

Puistot ja luontokokemukset kaikkien ulottuville

Koulutuksen toteutukseen osallistui myös LAB-ammattikorkeakoulu. LULU – luonnon lumoa kaikille -hankkeen (LAB 2022) aikana kehitetyt mallit esteettömistä luontokohteista ja ajatus siitä, että lähiluonto, puistot ja luontokokemukset kuuluvat kaikille, olivat kuulijoille uutta. Uutta oli myös se, kuinka Lulu-hankkeessa on kuultu käyttäjiä palvelumuotoilun keinoin. Koulutuksesta saadun palautteen perusteella tämäntyyppiselle osaamiselle olisi kysyntää Balkanin maiden alueella paljon.

[Alt-teksti: Mies ja nainen mittaavat mittanauhan avulla etäisyyksiä pienessä wc-tilassa.] — Kuva 1. Esteettömyyskartoituksen tekemistä harjoiteltiin Suomessa kehitetyn eskeh-menetelmän mukaisesti. (Kuva: Harri Sarjanoja)

Vammainen kohtaa usein syrjintää Kosovossa

Afrim Malig johtaa Handikos-järjestöä. Hän kertoo haastattelussa siitä, kuinka eriarvoisessa asemassa monet vammaiset henkilöt elävät. Vaikka pieniä edistysaskelia tapahtuu, niin tosiasiassa monen vammautuneen henkilön on mahdoton poistua kodeistaan. Hänen mukaansa todellista edistystä ei tule niin kauan kuin valtio ei ota vammaisten asioita ja oikeuksia tosissaan; lähinnä kyse on populismista ja lupailusta, mutta oikeasti mitään ei tapahdu (Malig 2022).

[Alt-teksti: kolme henkilöä istumassa pöydän ääressä, taustalla heijastuskuva seminaarin sisällöstä.] — Kuva 2. Handikosin työntekijät Jonida Shala, Dukagjin Kelmendi ja Afrim Mali. (Kuva: Harri Sarjanoja)

Perheen rooli on keskeinen. Ilman perhettä ja tukea tilanne on erittäin vaikea. He, joilla on taloudellisia mahdollisuuksia, muuttavat esimerkiksi Ranskaan. Yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta tärkeää olisi, että vammaiset henkilöt pääsisivät ulos kodeistaan hoitamaan omia asioitaan, että he saisivat arvostusta yksilöinä ja että heidät otettaisiin mukaan päätöksentekoon asiantuntijoina (Malig 2022).

Kirjoittaja

Harri Sarjanoja toimii projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun LULU – luonnon lumoa kaikille -hankkeessa. Sarjanoja osallistui asiantuntijana Kosovossa järjestettyyn koulutukseen.