Sisäisen vuorovaikutuksen ja osallistamisen kehittäminen työyhteisössä

Osallistamisesta on viime vuosina tullut kansainvälinen megatrendi sekä tehokkaan kehittämisen ja päätöksenteon vakiintunut käytäntö (Meriluoto & Litmanen 2019, 7). Työelämän kehittämistoiminnassa painopiste on siirtynyt muodollisesta täydennyskoulutuksesta työpaikoilla tapahtuvaan yhteiskehittämiseen. Henkilöstö saa mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja oppii uusilla tavoilla. Kehittäminen tapahtuu dialogissa henkilöstön ja johdon välillä. Kehittämistoiminnassa käsitteellistetään henkilöstön käytännön tietoa tutkimustiedon avulla. Henkilöstö vuorostaan hyödyntää yhteisesti tuotettua tietoa kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa osallistavassa organisaatiossa. (Juujärvi ym. 2019.) 

Osallistamalla kohti sitoutuneempaa työyhteisöä

Osallistaminen ja osallistuminen työyhteisön yhteiseen kehittämiseen lisää työntekijöiden sitoutumista työhön. Sitoutuminen rakentuu organisaatioon osallistumisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. (Järvensivu ym. 2021, 241, 249.) Hagmanin (2015, 175–178) tekemän tutkimuksen mukaan johdon ja henkilöstön välinen yhteistyö ja luottamus mahdollistavat organisaation kehittymisen. Luottamus paranee, kun henkilöstö tekee yhteistyötä keskenään ja ratkaisee asiat yhdessä. Tutkimuksessa vahvistui, että johdon ja esihenkilöiden tukea ja innostusta tarvitaan osallistumista kehittäessä ja rakennettaessa. Se vaatii vuosien pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota tulee tehdä jatkuvasti ja määrätietoisesti. Tutkimuksessa nostetaan arvoon myös hiljaisen tiedon ja siihen liittyvien taitojen säilymisen tärkeys erilaisissa muutostilanteissa. 

Maija Koski ja Hanna Sariola tekivät LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä kehittämistyön, jonka tavoitteena oli kehittää Live-säätiön henkilöstön sisäistä osallisuutta ja vuorovaikutusta (Koski & Sariola 2023). Tarkoituksena oli laatia konkreettinen yhteenveto sellaisista kehittämisehdotuksista ja toimenpiteistä, joilla Live-säätiön henkilöstön ja johdon sisäistä vuorovaikutusta ja osallisuutta voidaan lisätä. Live-säätiö halusi kartoittaa jo olemassa olevia toimivia käytänteitä ja kehittää uusia, osallistavia menetelmiä työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen. 

Kehittämistyön tutkimuksellisessa osuudessa toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin kaikilta Live-säätiön työntekijöiltä kyselyn avulla.  Siinä selvitettiin henkilöstön näkemyksiä jo toimivista ratkaisuista ja kehittämiskohteista. Kehittämistyön työotteena oli osallistaa Live-säätiön henkilöstöä työn toteuttamisen eri vaiheissa. Kyselyn jälkeen koottiin idearyhmä, joka kokosi vastauksista tuplatiimimallin avulla käyttökelpoisimmat kehitysehdotukset huoneentauluksi. Lopuksi huoneentaulu esiteltiin Live-säätiön johtoryhmälle. 

[Alt-teksti: kokoushuone, jossa on useita pöytiä ja niiden ympärillä tuoleja, pöytien ääressä istumassa henkilöitä.]
Kuva 1. Idearyhmän työskentelyä kehittämisehdotusten parissa. (Kuva: Hanna Sariola)

Keskeisimmät kyselyn tulokset liittyvät yhteisten tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen henkilöstön kanssa yhteistyössä, vuorovaikutuksen selkeyttämiseen, sisäisen viestinnän kehittäminen intrassa sekä tiimikokousten merkityksen huomioimiseen. Vastauksia yhdisti toive toiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kehittämisideoiksi ehdotetaan muun muassa henkilöstön syventävää perehdytystä, sisäisen viestinnän johdonmukaistamista sekä johdon ja henkilöstön yhteisten tapaamisten lisäämistä. 

Kirjoittajat

Maija Koski ja Hanna Sariola valmistuvat kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sosionomi (ylempi AMK).

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana.

Lähteet

Hagman, S. 2015. Oppivan organisaation kehittäminen osaavaksi organisaatioksi. Tapaustutkimus suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 1296. Viitattu 29.4.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/114371/hagman_1296.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Päätösten tueksi 3. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/171277/Juujarvi_Sinervo_Laulainen_Niiranen_Kujala_Heponiemi_Keskimaki.pdf?sequence=1

Järvensivu, A., Isacsson, A., Raatikainen, E., Simola-Alha., N. & Heinilä H. 2021. Organisaatiositoutuminen työurien kaaosteorian valossa. Hallinnon tutkimus. Vol 39 nro 4, 245–254. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/102248

Koski, M. & Sariola, H. 2023. Työyhteisön sisäisen vuorovaikutuksen ja osallistamisen kehittäminen Live-säätiössä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla. Lahti. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320992

Meriluoto, T. & Litmanen, T. (toim.) 2019. Osallistu! Pelastaako osallistaminen demokratian? Tampere: Vastapaino.