Suomen virallisten UNESCO Global Geopark -alueiden määrä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut nopeasti. Maassamme on tällä hetkellä neljä virallista UGG-aluetta, ja tämän kevään aikana vielä yhden uuden alueen, Kraatterijärvi Geoparkin, odotetaan liittyvän UNESCOn tunnustamien geopark-alueiden joukkoon.
Geopark-alueiden ja yleisemmin geopark-teeman tunnettuuden kehittäminen on eräs LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteisen Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen (LAB 2024) keskeisistä tavoitteista. Hankkeessa on aiemmin tuotettu tähän liittyen muun muassa alueiden yhteinen tarina sekä landing page -sivusto (Tommola 2023a). Kevään 2024 aikana näkyvyyden puolesta kampanjoidaan myös kentällä.
Esillä yhteiset sisällöt sekä kohderyhmälle räätälöidyt palvelut
Maaliskuussa Suomen viisi geopark-aluetta osallistuivat ensimmäistä kertaa yhteisellä osastolla kotimaiseen messutapahtumaan, Tampereen K50-messuille, jossa kohderyhmänä oli yli 50-vuotias aikuisväestö.
Tapahtumaan oli valmistauduttu muun muassa perehtymällä kyseisen kohderyhmän erityispiirteisiin matkailun asiakkaina (Tommola 2023b). Muutamat alueista olivat jo aiemmin suunnanneet tälle ryhmälle myös omaa markkinointisisältöä erilaisten kampanjoiden muodossa.
K50-messujen ideana on tuoda esille räätälöityjä sisältöjä erityisesti lapsiperheajan jo ohittaneille ihmisille, jotka eivät kuitenkaan vielä kuulu senioreiden ikäluokkaan. Tampereen messujen erityisteemana oli hyvinvointi (HUIKEA 2024). Geoparks Finland -osastolla kävijät pääsivät tutustumaan Suomen geopark-alueiden luontoon, nähtävyyksiin ja matkailupalveluihin (Geoparks Finland 2024). Osastolla kävi messutiimin arvion mukaan kiireisen päivän aikana jopa noin 800 henkilöä.
Tieteellinen sisältö erottautumistekijänä
Messuilta saadut kokemukset kertoivat meille, että geopark-alueiden ja teeman tunnettuuden rakentamisessa on edelleen paljon tekemistä. Suurimmalle osalle kävijöistä geopark-alueet ja teema olivat vielä melko tuntemattomia. Luonnon ohella kohderyhmää kiinnosti myös alueiden kulttuuriperintö.
Alueiden geologisen historian kartoittamiseksi tehty työ ja tieteellisen sisällön esille nostaminen vakuutti monet osastolla vierailleet ihmiset. Kenties juuri tämä onkin aikuisväestön näkökulmasta eräs alueiden erottautumistekijöistä verrattaessa niitä maamme muihin keskeisiin luontokohteisiin, kuten esimerkiksi kansallispuistoihin.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Geoparks Finland. 2024. Geoparks Finland K50 -video. YouTube. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=DaYMuZZLxlw
HUIKEA. 2024. K50-messut. Tampere. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://www.k50messut.fi/tampere/
LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
Tommola, P. 2023a. Suomen Unesco Global Geopark -alueet kehittävät yhteismarkkinointiaan. LAB Focus. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/suomen-unesco-global-geopark-alueet-kehittavat-yhteismarkkinointiaan/
Tommola, P. 2023b. Geomatkailun palveluja ja tuotteita aikuisväestölle. LAB Focus. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/k50-%E2%80%92-geomatkailun-palveluja-ja-tuotteita-aikuisvaestolle/
