Suomalainen teknologiamenestys 1980–2010 perustui teollisuuden aiempien aaltojen logiikkaan: automaatioon, tehokkuuteen ja insinöörivetoiseen ajatteluun. Se toi paljon hyvää, mutta maailma on sittemmin muuttunut. Uusi kasvu ei synny enää teknologian määrästä, vaan aineettomammin: laadusta, siitä miten teknologia vaikuttaa ihmisten arkeen, turvallisuuteen ja työn mielekkyyteen – ja kuinka miellyttävä sitä on käyttää.
Euroopan komission Industry 5.0 -visio siirtää huomion pehmeältä kuulostaviin arvoihin: ihmiskeskeisyyteen, joustavuuteen ja kestävyyteen (Breque ym. 2021). Tämä ei ole idealismia, vaan taloudellista ja vastuullista realismia, sillä yritykset, jotka eivät ymmärrä käyttäjien tarpeita jäävät jälkeen, vaikka tekninen suorituskyky olisi kuinka hyvä (esimerkiksi Saikia 2023). Kansainvälisessä tutkimuksessa siirtymän ydin hahmotetaan näin: teollisuuden aiemmat aallut olivat teknologialähtöisiä, Industry 5.0 arvovetoinen, ihmisen paikkaa uudelleen määrittelevä (Nousala ym. 2024).
Suomalaisissa kehityshankkeissa panostetaan edelleen järjestelmien ominaisuuksien määrään eikä siihen, kuinka ihmiset niitä arjessaan saavat hyödynnettyä. Ohjelmista tulee monimutkaisempia, oppimiskäyrät jyrkkenevät ja työn tuottavuus laskee. Teknologiaa osataan rakentaa, mutta ei muotoilla ihmisille. Wellnerin (2015) mukaan Nokiakin jäi katsomaan teknologiaa sen alkuperäisen käyttötarkoituksen kautta eikä nähnyt käyttäjäkokemuksellisen merkityksen muutosta. Kuoren muotoiluun panostettaessa jäi huomaamatta, että ihmiset eivät enää halunneet soittaa puhelimella, vaan alustan, jossa kaikki toimii saumatta yhdessä (Alibage & Weber 2018).
Tuleva kilpailu ratkaistaan sillä, kenellä on tarjota paras käytettävyyden ja käyttökokemuksen yhdistelmä. Suunta on nykyisiä käyttöliittymiä minimalistisempaan suuntaan. Se tarkoittaa nykyistä ohuempaa teknologista kerrosta, joka ei vaadi jatkuvaa huomiota vaan toimii ennakoivasti ja taustalla. Kyse ei ole vain visuaalisesta pelkistämisestä, vaan koko palvelun toimintatavasta – prosesseista ja järjestelmäarkkitehtuurista – joka tukee sujuvaa ja intuitiivista käyttöä.
Industry 5.0:n ajassa tuottavuusloikka syntyy vähentämällä digitaalista kitkaa: kun käyttöliittymät muuttuvat ”ohuemmiksi” teknologia häiritsee vähemmän, virheiden määrä pienenee, perehdytys nopeutuu ja työn kuormitus laskee (Grabowska ym. 2022). Nämä vaikutukset ovat mitattavia, mikä tekee niistä kiinnostavia testattavia hankkeita.
Teollisuuden viidennen aallon hanketta kehittämässä
LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa on kehitteillä hanke, jossa tutkitaan miten tulevaisuuden käyttöliittymäperiaatteet ja rauhallisen teknologian ratkaisut toimivat käytännössä. Onnistuneet kokeilut voivat toimia mallina suomalaiselle teollisuudelle laajemminkin ja vahvistaa asemaamme Industry 5.0:n edelläkävijänä.
Tavoitteena on ottaa käyttöön teknologian muotoilun uudet periaatteet, joiden ytimessä on inhimillisten kognitiivisten rajojen kunnioittaminen ja arvona teknologinen humanismi:
- Teknologian on oltava huomaamatonta. Sen on toimittava luonnollisena osana arkea – kuin sähkö tai vesi. Järjestelmien on pysyttävä taustalla ja tuotava tietoa esiin vain silloin, kun sitä tarvitaan.
- Käyttöliittymien on oltava yksinkertaisia ja kitkattomia. Ruutujen ja valikkojen on oltava niin selkeitä, etteivät ne kuluta käyttäjän voimia. Tekniikan on poistettava turhat esteet, jotta ihminen voi keskittyä tehtäväänsä, ei laitteen käyttämiseen.
- Vuorovaikutuksen on oltava läpinäkyvää. Teknologian on sulautettava digitaalinen ja fyysinen toiminta saumattomasti yhteen.
- Järjestelmien on tuettava ihmisen päätöksentekoa. Tekoälyn on vahvistettava ammattilaisten harkintaa, ei korvattava sitä.
Suomella on kaikki edellytykset hyödyntää tämä muutos. Meillä on vahvaa teknologiaosaamista, on vain ymmärrettävä, miten teknologia sovitetaan ihmisen työhön – ei toisin päin. Kun järjestelmät tukevat ihmisten tapoja toimia, syntyy uusia innovaatioita, parempia palveluja ja työhyvinvointia. Industry 5.0 on mahdollisuus palauttaa teknologian alkuperäinen tehtävä: vapauttaa ihmisen kyky toimia, ajatella ja onnistua.
Kirjoittajat kehittävät parhaillaan uutta teknologisen humanismin hanketta LAB-ammattikorkeakouluun. Lisätietoja: harri.heikkila@lab.fi
Kirjoittajat
Harri Heikkilä on visuaalisen viestinnän ja UX/UI-designin yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa.
Markus Ahola on johtava asiantuntija ihmislähtöisessä muotoilussa ja asiakaskokemuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Alibage, A. & Weber, C. 2018. Nokia Phones: From a Total Success to a Total Fiasco. 1–15. Viitattu 7.12.2025 Saatavissa https://doi.org/10.23919/PICMET.2018.8481753
Breque, M., De Nul, L. & Petridis, A. 2021. Industry 5.0: Towards a Sustainable, Human-Centric and Resilient European Industry. European Commission. Viitattu 8.12.2025 Saatavissa https://research-and-innovation.ec.europa.eu/knowledge-publications-tools-and-data/publications/all-publications/industry-50-towards-sustainable-human-centric-and-resilient-european-industry_en
Grabowska, S., Saniuk, S. & Gajdzik, B. 2022. Industry 5.0: Improving Humanization and Sustainability of Industry 4.0. Scientometrics. Vol 127. 3117–3144. Viitattu 6.12.2025 Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s11192-022-04370-1
Nousala, S., Metcalf, G. & Ing, D. 2024. Industry 4.0 to Industry 5.0. Singapore: Springer. Viitattu 7.12. Saatavissa https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/89928
Saikia, B. 2023. Industry 5.0–its role toward human society: obstacles, opportunities, and providing human-centered solutions. In Fostering sustainable businesses in emerging economies: The impact of technology. 109-126. Emerald Publishing Limited. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/978-1-80455-640-520231008
Wellner, G. 2015. A Postphenomenological Inquiry of Cell Phones: The Technological Construction of Human Practices and Self. Lanham: Lexington Books.
