Korona mullisti keväällä 2020 tehostetun palveluasumisen asukkaiden ja henkilöstön arjen. Iäkkäiden asukkaiden elämän turvaamiseksi rajoitettiin muun muassa omaisten vierailuja. Henkilöstö joutui ottamaan käyttöön suojavarusteet, muuttamaan työskentelyä ja hoitokäytäntöjä. Kaiken epämääräisyyden, pelon ja muutoksen keskellä työskentelevä henkilöstö joutui koville. Millaiset asiat olisivat tukeneet heidän työhyvinvointiaan pandemian aikana?
Airaksinen ja Ruuskanen (2020) kysyivät tätä asiaa YAMK-opinnäytetyössään. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin esimiesten käyttöön suositus hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi pandemian aikaisissa poikkeusoloissa.
Esimiehen luotettavuus ja tuen osoittaminen
Työyhteisön yhteishenki ja tarvittavan perehdytyksen mahdollistaminen tukevat työhyvinvointia. Hyvä esimies saapuu työyksikköön sovittuna ajankohtana, ja pitää kiinni säännöllisistä tapaamisista ja palavereista. Hän on tarvittaessa henkilöstönsä käytettävissä ja saatavilla (myös viikonloppuisin), ja tämän vuoksi työyksiköissä on hyvä olla suunniteltu esimiespäivystyslista puhelinnumeroineen ja kellonaikoineen. Hyvä esimies huolehtii, valvoo ja arvioi ajanmukaisten ohjeiden noudattamista työyksiköissä. Hyvä esimies on ymmärtäväinen – hän on ihminen ihmiselle. (Airaksinen & Ruuskanen 2020.)
Oikean tiedon saaminen ja viestintä
Hoitohenkilöstöllä tulee olla ajanmukainen, riittävä ja oikea tieto pandemian taudinaiheuttajan ominaisuuksista ja vaarallisuudesta ja sen aiheuttamista oireista. Terveydenhuollolla pitäisi olla niin valtakunnallisesti kuin organisaatiokohtaisesti omat tiedotuskanavat, joista tarvittavan tiedon saa vaivattomasti ja nopeasti. Organisaation sisällä tulee laatia yhteiset ohjeet, joita noudatetaan samalla tavoin kaikissa organisaation yksiköissä.
Kulloinkin voimassa olevien toimintatapojen tulee olla selvästi esillä joko sähköisillä infotauluilla tai tarkoitusta varten laaditussa pandemiakansiossa. Erillinen verkkoalusta helpottaa viestintää omaisten kanssa. Alustalta voi tarkastaa ajanmukaiset toimintaohjeet, kuten ilmoittautumisen hoitajalle ja suojavarusteiden käytön vierailun aikana sekä tapaamisajan ja -paikan. Sama ohjeistus kaikissa työyksiköissä tarkoittaa omaisten tasavertaista kohtelua yksiköstä riippumatta. (Airaksinen & Ruuskanen 2020.)
Aseptinen toimintatapa viruksen torjunnassa
Työhyvinvoinnin kannalta hoitajan aseptinen omatunto tulee ottaa huomioon myös työsuunnittelussa: Yhdet hoitajat infektiopuolella ja toiset ”puhtaalla” puolella. Erityisesti tulee välttää hoitajien siirtelyä näiden välillä. Tarpeen mukaisia, eri eristystasoille soveltuvia suojavarusteita tulee olla saatavilla. Myös hoitajien henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten allergiat, koko ja kasvojen muoto tulee ottaa huomioon suojavarusteiden hankinnassa. Hoitajien hymynaamalla varustetut tai läpinäkyvät maskit auttavat onnistuneessa viestinnässä asukkaiden kanssa. Esimies ei välttämättä päätä hankinnoista, mutta esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa hankintapäätöksiin. (Airaksinen & Ruuskanen 2020.)
Kirjoittajat
Jonna Ruuskanen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta jouluna 2020 sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -YAMK-koulutuksesta. Hän toimii opettajana Saimaan ammattiopisto Sampossa.
Pirjo Vaittinen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksen koordinaattorina. Hän on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Airaksinen J. & Ruuskanen J. 2020. Hoitajien työhyvinvoinnin tukeminen pandemianaikaisissa poikkeusoloissa −Tietopaketti Eksoten tehostetun palveluasumisen esimiehille. Opinnäytetyö YAMK. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225604
Kuvat
Kuva 1. Jordan, B. 2020. Unsplash. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/s/photos/trust
Kuva 2. Kolleshi, A. 2018. Unsplash. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/s/photos/care
