Miksi kaikkiin käyttötarkoituksiin ei löydy vähäpäästöisiä ajoneuvoja? 

Julkisissa hankinnoissa ympäristövaatimukset ohjaavat organisaatioita kohti vähäpäästöisiä ja nollapäästöisiä ajoneuvoja. Liikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeä osa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa, ja myös julkiselta sektorilta edellytetään ympäristöystävällisempien ajoneuvojen käyttöönottoa. Samalla ajoneuvojen käyttöympäristöt vaihtelevat huomattavasti. Kaikissa käyttötarkoituksissa vähäpäästöisyys ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan ajoneuvon on pystyttävä täyttämään myös työn asettamat käytännön vaatimukset (Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 740/2021; Hankintalaki 1397/2016).

Etualalla musta maastoajoneuvo, taustalla metsää.
Kuva 1. Nelivetoinen maastoajoneuvo tutkimuskäytössä metsäisessä maastoympäristössä. (Kuva: Jani Kerosvuo)

Kenttäolosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia

Kenttä- ja maasto-olosuhteissa ajoneuvon käyttövarmuus korostuu. Ajoneuvon on kyettävä toimimaan vaihtelevissa sääolosuhteissa, pitkillä etäisyyksillä ja usein alueilla, joilla huolto- tai tankkauspalveluita ei ole helposti saatavilla. Tällöin esimerkiksi maavara, alustan kestävyys, vetokyky ja toimintamatka muodostuvat keskeisiksi ominaisuuksiksi.

Maastoajoneuvoja käsittelevissä selvityksissä korostetaan, että eri käyttökohteilla on omat vaatimuksensa kestävyyden, toimintavarmuuden ja käyttöolosuhteiden suhteen. Erityisesti syrjäisissä toimintaympäristöissä ajoneuvojen on kyettävä toimimaan luotettavasti myös silloin, kun huolto- tai energiainfrastruktuuria ei ole helposti saatavilla (EPA 2024). Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että vaativat maasto-olosuhteet lisäävät ajoneuvoihin kohdistuvaa rasitusta ja voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja viivästyksiä erityisesti silloin, kun toimintaa harjoitetaan etäällä infrastruktuurista (Caldas ym. 2023).

Sähköistyminen etenee nopeasti

Vähäpäästöisten ajoneuvojen kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Suomessa henkilö- ja pakettiautojen julkinen latausverkosto on kasvanut voimakkaasti, ja erityisesti suurteholatauksen määrä on lisääntynyt merkittävästi (Traficom 2026). Kehitys parantaa sähköajoneuvojen käyttömahdollisuuksia monissa tehtävissä ja tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Kehityksestä huolimatta latausverkosto on edelleen tihein kaupunkialueilla ja pääliikenneväylien läheisyydessä. Syrjäisillä alueilla toimivien organisaatioiden näkökulmasta energian saatavuus voi edelleen muodostaa käytännön rajoitteen ajoneuvojen käytölle (Traficom 2026).

Haasteita aiheuttavat myös pohjoiset sääolosuhteet. Pakkanen lisää energiankulutusta, koska energiaa tarvitaan sekä matkustamon että akun lämmittämiseen. Motivan (2026) mukaan sähköauton toimintamatka voi talviolosuhteissa pienentyä merkittävästi verrattuna kesäolosuhteisiin, mikä voi vaikuttaa ajoneuvon soveltuvuuteen pitkissä työajoissa tai syrjäisillä alueilla.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttömahdollisuudet kasvavat kuitenkin jatkuvasti teknologian kehittyessä. Viime vuosien tutkimuksissa on korostettu erityisesti akkuteknologian kehityksen merkitystä sähköajoneuvojen toimintamatkan, latausnopeuden ja luotettavuuden parantamisessa.

Kehitystyössä pyritään kasvattamaan akkujen energiatiheyttä sekä parantamaan akkujen käyttöikää ja turvallisuutta. Samalla myös sähköajoneuvojen toimintamatkat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologian kehittymisen arvioidaan parantavan vähäpäästöisten ajoneuvojen soveltuvuutta myös sellaisiin käyttökohteisiin, joissa toimintamatka, kuormitus ja käyttöolosuhteet ovat nykyisin haasteellisia (Sang ym. 2024; Sachs & Neuburger 2025).

Kaikkia ajoneuvoja ei voida korvata samalla aikataululla

Vaikka vähäpäästöinen teknologia kehittyy nopeasti, kaikki käyttötarkoitukset eivät sähköisty samassa tahdissa. Erityisesti kenttäkäytössä toimintamatka, latausmahdollisuudet sekä ajoneuvon rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin vähäpäästöiset vaihtoehdot soveltuvat käyttöön.

Myös Geologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tarkastelussa nousi esiin, että kenttäolosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia ajoneuvojen maavaralle, toimintamatkalle ja käyttövarmuudelle (Kerosvuo 2026). Havainnot tukevat laajempaa käsitystä siitä, että vähäpäästöisten ajoneuvojen soveltuvuutta on arvioitava aina käyttökohteen vaatimuksista lähtien.

Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, etteivätkö vähäpäästöiset ajoneuvot soveltuisi tulevaisuudessa nykyistä laajemmin myös vaativiin käyttöympäristöihin. Teknologian kehittyessä, toimintamatkojen kasvaessa ja infrastruktuurin laajentuessa niiden käyttömahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Julkisissa hankinnoissa keskeiseksi haasteeksi muodostuu tasapainon löytäminen ympäristötavoitteiden ja käytännön toimintavaatimusten välillä.

Kirjoittajat

Jani Kerosvuo toimii suunnittelijana Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) ja vastaa tutkimuskeskuksen ajoneuvokalustosta. Hän valmistui tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2026.

Jarmo Kemppinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa juridiikan lehtorina.

Lähteet

Caldas, K. A. Q., Martins, D. R., Alves, L. R., de Souza, A. F. & Lemos, E. R. 2023. Autonomous Driving of Trucks in Off-Road Environment. Journal of Control, Automation and Electrical Systems. Vol. 34, 1179-1193. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://arxiv.org/abs/2312.07382

EPA U.S. Environmental Protection Agency. 2024. A Market and Technology Assessment for Off-Road Vehicle & Equipment Energy and Emissions Innovation. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.epa.gov/system/files/documents/2025-01/off-road-action-plan.pdf

Hankintalaki 1397/2016. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Finlex. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161397

Kerosvuo, J. 2026. Ajoneuvohankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset Geologian tutkimuskeskuksessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 26.6.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/922373

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 740/2021. Finlex. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210740

Motiva. 2026. Sähköauton lataus ja auton lämmitys – energiatehokas autoilu. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.motiva.fi/tietopankki/sahkoauton-lataus-ja-auton-lammitys-energiatehokas-autoilu/

Sachs, C. & Neuburger, M. 2025. A Data-Based Review of Battery Electric Vehicle and Traction Inverter Trends. 2025 IECON 51st Annual Conference of the IEEE IES. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://arxiv.org/abs/2508.14224

Sang, V. T. D., Duong, Q. H. & Zhou, L. 2024. Electric Vehicle Battery Technologies and Capacity Prediction: A Comprehensive Literature Review of Trends and Influencing Factors. Batteries. Vol. 10 (12), 451. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.mdpi.com/2313-0105/10/12/451

Traficom. 2026. Sähköajoneuvojen julkinen latausinfra vahvistuu ja tehot kasvavat. Uutinen 20.4.2026. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/uutiset/sahkoajoneuvojen-julkinen-latausinfra-vahvistuu-ja-tehot-kasvavat