Kuuden Päijät-Hämeen kunnan alueista koostuva Salpausselkä Geopark sijaitsee geologisesti mielenkiintoisella alueella. Viimeisimmän jääkauden jälkeensä jättämät ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ovat Lahden seudulla näyttävimmillään. Yhdessä pitkien, kohti pohjoista kulkevien harjujaksojen kanssa ne muodostavat ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan sora- ja hiekkamuodostumien kokonaisuuden. Tällä alueelle haetaan Lahti Regionin yhteydessä toimivan Salpausselkä Geopark -yksikön johdolla UNESCOn myöntämää Global Geopark -tunnustusta. (Komulainen & Tommola, 2020.)
Jääkauden jälkiä Salpausselkä Geoparkissa
Salpausselkä Geoparkin alueen topografiaan kuuluvat olennaisena osana myös supat. Alueemme monet supat syntyivät noin 12 000 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheessa, kun jäätikön reunasta irronneet jäälohkareet hautautuivat jäätikköjokien kuljettaman soran ja hiekan sisään ja sulivat myöhemmin pois, jättäen jälkeensä syvän kuopan. (Geologian tutkimuskeskus, kts. myös kuva alla). Helposti havainnollistettavan syntyhistoriansa vuoksi supat ovat erinomaisia oppimisympäristöjä ympäristökasvatukseen. Salpausselkä Geoparkin alueella supan syntyhistoriaan pääsee tutustumaan erinomaisesti esimerkiksi Hollolan Salpa-supassa.
Kuntoilun ja rauhoittumisen maisema
Supat ovat erinomaisia ympäristöjä myös hyvinvointia tukevaan luontoliikuntaan. Hiihtoareenanakin tunnetuksi tulleissa Lahden urheilukeskuksen maastoissa monen hiihtäjän sykettä nostattavat eniten alueen jyrkkäpiirteisten suppien rinteet. Hollolassa vuonna 2018 juostu suunnistuksen Jukolan viesti muistetaan pitkään tuhansista supistaan. Saman kunnan alueella sijaitseva Salpa-suppa sai kaksi vuotta sitten rinteilleen kuntoiluportaat. Heinolan kansallisessa kaupunkipuistossakin maiseman keskeinen ihmisen rakentama osa, urheilukenttä, on rakennettu Supin kuppina aiemmin tunnettuun suppaan (Heinolan kaupunki 2007).
Supan mikroilmasto on mielenkiintoinen, sillä viileämpi ilma valuu supan pohjalle, kun taas rinteet saavat helpommin auringon valoa. Tavallisena keväällä Päijät-Hämeessäkin syvimpien suppien pohjalla on nähtävissä lunta vielä pitkälle toukokuuhun. Luontoympäristössä sijaitsevat supat voivat olla myös rauhoittavia paikkoja. Koska suppaan pääsee kaikkialta sen ympäriltä ainoastaan kulkemalla alaspäin, on pohjalla väistämättä edessä vauhdin hidastuminen tai ainakin ylämäki. Voit seistä samassa paikassa ja kääntyä mihin vain suuntaan, joka puolella rinne ympärillä kohoaa ylöspäin. Metsän keskellä syvässä supassa on usein todella rauhallista myös sen vuoksi, että ympärillä kohoavat rinteet puustoineen vaimentavat ääntä.
Retkeilijä tarkastelee suppia usein ylhäältä päin koska valmiit reitit on monesti rakennettu niiden pohjia kiertäen, rinteen suuntaisesti. Syrjänsupat Asikkalassa on eräs tällainen retkikohde. Päijänteen kansallispuiston saarten sisäosissa on upeita suppia, mutta saarten ympäriltä löytyy myös suppalahtia, jotka ovat maisemiltaan näyttäviä paitsi veden pinnan päällä, myös sen alla. Esimerkiksi Kelventeen saaren ympäristössä piilee useita tällaisia vedenalaisia helmiä (Suonio 2018).
Kirjoittaja
Päivi Tommola, YTM, työskentelee projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa Salpausselkä Geopark näkyväksi ja Salpausselkä Unesco Global Geopark -hankkeissa. Hankkeiden rahoittajana toimii Maaseuturahasto.
Lähteet
Geologian tutkimuskeskuksen www-aineistot (viitattu 7.4.2020) Saatavissa: http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/suppa2.htm
Komulainen, K & Tommola, P. 2020. Salpausselkä Geopark matkalla UNESCOn kohteeksi – Sysmä mukana. Yksi Sysmä -opas.
Heinolan kaupunki, 2007. Heinolan kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma. Saatavissa: https://www.heinola.fi/library/files/5cb477b1566ff836980012e4/Hoito-_ja_k_ytt_suunnitelma_2007.pdf
Suonio, M. 2018. Salpausselkä Geopark -hankkeen kohteiden vedenalainen luontokartoitus. Metsähallitus. Saatavissa: https://lab.fi/sites/default/files/2019-03/Vedenalainen%20luontokartoitus_kes%C3%A42018_1.pdf
Linkit
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi – elinvoimaa Päijät-Hämeeseen. [Viitattu 8.4.2020.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
LAB. 2020. Salpausselkä Unesco Global Geopark. [Viitattu 8.4.2020.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-unesco-global-geopark
Kuvat
Geologian tutkimuskeskus. Supat syntyivät, kun jään sulaminen romahdutti hiekkakerrostumat kuoppaiseksi suppamaastoksi. [Viitattu:8.4.2020]. Julkaisematon.
Geologian tutkimuskeskus. Päijänteen kansallispuistossa Kelventeen saaren ympärillä on upeita suppalahtia, jotka erottuvat hyvin ilmasta. [Viitattu:8.4.2020]. Julkaisematon.
