Synnytysosaston keinot tukea vanhemmuutta

Kun pohditaan vanhemmuutta ja vanhemmuuden tukemista terveydenhuollossa, tulee varmasti monelle mieleen äitiys- ja lastenneuvolan tarjoamat palvelut. Neuvola on luultavasti ajallisesti runsaammin mukana perheen elämässä verrattuna synnytysosastoon, mutta tästä huolimatta synnytysosaston rooli vanhemmuuden tukemisessa on hyvin merkittävä.

Vanhempien kyky vuorovaikutukseen ja hoivaan vaikuttaa kauaskantoisesti esimerkiksi lapsen tunne-elämän kehitykseen, aivojen kehitykseen sekä fyysiseen terveyteen. Sisäinen vuorovaikutusmalli eli kiintymyssuhde vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka lapsi ilmaisee hoivan tarvettaan ja millainen suhde lapsen ja vanhemman välillä on. (Kalland & Salo 2020.) Turvallisen kiintymyssuhteen kautta lapsi saa voimavaroja sekä mallia omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa. Se tukee lapsen kasvua ja kehitystä, joiden turvaamiseksi lapsi tarvitseekin kokemuksia siitä, että hänen tarpeisiinsa ja viesteihinsä vastataan oikeaan aikaan läsnäolon ja fyysisen läheisyyden kautta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.)

Synnytysosaston toiminnalla on suuri merkitys vanhemmuuden tukemisessa. Parhaimmillaan vanhempi saa tukea ja ohjausta lapsen tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen, jolloin vanhempi saa onnistumisen kokemuksia, jotka puolestaan voivat tukevat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta.

Vanhemmat Vahvasti Mukaan -malli

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitettiin vuosina 2009-2012 Vanhemmat Vahvasti Mukaan -malli (Ahlqvist-Björkroth ym. 2017). Sen tavoitteena oli lisätä vanhempien läsnäoloa keskosvauvojen sairaalahoidon aikana, joka edistäisi vanhemman ja vastasyntyneen välistä kiintymyssuhteen kehittymistä (Toivonen ym. 2020). Mallin on todettu tukevan vanhemman ja vastasyntyneen välistä sidettä, joka puolestaan on edistänyt keskosten kehittymistä (Ahlqvist-Björkroth ym. 2017).

Etelä-Karjalan keskussairaalan (EKKS) synnytysosaston henkilökunta kiinnostui Turun yliopistollisessa keskussairaalassa käytössä olleesta VVM-mallista, jonka innoittamana malli tuotiin EKKS:n synnytys- ja lapsivuodeosastolle. (Suokas 2020.) EKKS:ssa mallin tavoitteena on ollut vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen (Sinkko 2018).  

Kuva 1. Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosaston asiakkailleen antama palautekysely (Hämäläinen 2021)

Hämäläinen & Kaskinen tutkivat opinnäytetyössään (2021) EKKS:n synnytysosaston asiakkaiden tyytyväisyyttä VVM-malliin. Tulosten mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja tukeen. He kertovat saaneensa monipuolisesti tukea ja ohjausta esimerkiksi vauvan viestien, kuten itkun ja eleiden, tulkinnassa, vauvalle juttelussa, vauvan käsittelyssä sekä ihokontaktissa.

Tietoa on annettu teoriassa, ja osa asiakkaista mainitsee saaneensa hoitajilta myös konkreettista ohjausta hoitotilanteiden yhteydessä. Asiakaslähtöisyys on koettu osastolla tärkeäksi tekijäksi, jotta jokainen saa juuri sitä tukea ja ohjausta, jota tarvitsee. (Hämäläinen & Kaskinen 2021.)

Kirjoittajat

Petra Hämäläinen ja Elina Kaskinen ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita. Kirjoitus perustuu heidän opinnäytetyöhönsä.

Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka toimi opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis, Z., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Close Col-laboration with Parents™ intervention to improve parents’ psychological well-being and child development: Description of the intervention and study proto-col. Behavioural Brain Research 325(8), 303-310. [Viitattu 17.4.2021.] Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0166432816308105?via%3Dihub.

Kalland, M. & Salo, S. 2020. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä. Duodecim 136(8), 891–897. [Viitattu 16.4.2021.] Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo15527.

Hämäläinen, P. & Kaskinen, E. 2021. Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosaston asiakkaiden tyytyväisyys Vanhemmat Vahvasti Mukaan –malliin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 16.4.2021.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/495635/Opinn%c3%a4ytety%c3%b6%20Elina%20Kaskinen%20ja%20Petra%20H%c3%a4m%c3%a4l%c3%a4inen%201.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sinkko, M. 2018. Vanhemmat Vahvasti Mukaan. Varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukeminen lapsivuodeosastolla. [Viitattu 17.4.2021.] Saatavissa:  https://bin.yhdistysavain.fi/1592698/Dxg2BK6JjD1QPYeipSba0TdhAf/Sinkko_Vanhemmat_vahvasti_mukaan_080318.pdf.

Suokas, T. 2020. Toimintayksikön esimies. Synnytys- ja naistentautien osasto. Etelä-Karjalan keskussairaala. Haastattelu 21.10.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Kiintymyssuhteen tukeminen ja sen merkitys. [Viitattu 16.4.2021.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammainen-henkilo-vanhempana/kiintymyssuhteen-merkitys-ja-sen-tukeminen.

Toivonen, M., Lehtonen, L., Löyttyniemi, E., Ahlqvist-Björkroth, S. & Axelin, A. 2020. Close Collaboration with Parents intervention improves family-centered care in different neonatal unit contexts: a pre–post study. Pediatric Research 88(8), 421-428. [Viitattu 17.4.2021.] Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7478938/.