THL:n (2020) mukaan pitkään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osallisuuden kokemus on heikompaa kuin työelämässä olevien. Ulospääsyksi syrjäytymisestä nähdään pääsääntöisesti työ- tai opiskelupaikka. Kuitenkin nuorilta itseltään kysyttäessä syrjäytyminen on heistä ennen kaikkea ulosjäämistä sosiaalisesta elämästä eikä ulkopuolisuus työelämästä ole heille yhtä merkittävä syrjäyttävä tekijä (Gretschel & Myllyniemi 2017, 35). Nuoria pitäisi työllistymistä edistävien palveluiden lisäksi tukea ja ohjata kohti palvelujen ulkopuolisia yhteisöjä, joissa kokea merkityksellisyyttä (Alanen 2015, 89).
Syrjäytyneiden nuorten ei tarvitsisi olla syrjässä myös kansalaistoiminnasta. Vapaaehtoistyö voi tarjota syrjäytymisvaarassa oleville nuorille mahdollisuuksia kohtaamiseen. Vapaaehtoistyö kehittää monia taitoja, tuo arkeen rakennetta ja avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia liittyä yhteisöihin. Onkin todettu, että vapaaehtoistyössä saadut onnistumisen kokemukset ovat hyödyllisimpiä juuri työ- ja opiskelumarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleville nuorille. (Hoffren 2019, 43-44; Iso-Aho 2018, 22; Leemann ym. 2018, 43).
Hammarbergin (2021) opinnäytetyössä selvitettiin, mitä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ajattelevat vapaaehtoistoiminnasta. Mitkä asiat he kokevat madaltavan osallistumisen kynnystä ja mitkä asiat taas muodostuvat esteiksi osallistumiselle. Edellä mainittuja asioita käsiteltiin syksyllä 2020 kuudessa työpajassa, johon osallistui Vamos Helsingin Startti-ryhmän nuoria.
Vamos on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten palvelu Diakonissalaitoksessa, ja se tekee yksilö- ja ryhmävalmennusta. Yhteistyössä kuuden työpajan toteutuksessa oli Kanssala-hanke, kansalaistoiminnan kiihdyttämö, joka työskentelee sen eteen, että yhä useampi helsinkiläinen löytäisi merkityksellistä tekemistä esimerkiksi vapaaehtoisena.
Alkuvaiheessa tärkeitä hyvä perehdytys ja yhteisön vieraanvaraisuus
Vapaaehtoistoimintaan osallistumista mahdollistaa nuorten mielestä se, ettei tarvitse sitoutua pidemmäksi aikaa ja voi tehdä kertaluonteisestikin jotain sekä tutustua toimintaan jonkun kanssa. Myös hyvä perehdytys ja yhteisön vieraanvaraisuus koettiin tärkeiksi toimintaan kiinnittyessä.
Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen jarruttavia tekijöitä taas olivat tiedon pirstaleisuus ja epäselvyys siitä, mitä kaikkia toimijoita ja tehtäviä olisi saatavilla. Myös omat vähäiset voimavarat (esimerkiksi mielenterveysongelmat) koettiin osallistumisen esteiksi. Samoin vapaaehtoisyhteisön ulossulkevuus, ”klikit”, koettiin karkottavina.
Opinnäytetyöprosessin jälkeen voidaan todeta, että syrjäytyneet nuoret eivät kaivanneet sen ”tuetumpaa” polutusta tai ohjausta vapaaehtoistoiminnassa. Nuorten toiveet liittyen vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen olivat hyvin yleismaailmallisia ja yhteneväisiä kenen vain vapaaehtoiseksi lähtevän tai vapaaehtoisena toimivan henkilön toiveiden kanssa. Nuoret haluavat hyvän perehdytyksen, tehtäviä, jotka vastaavat heidän voimavarojaan sekä tuntea itsensä tervetulleiksi uudessa yhteisössä.
Kirjoittajat
Nina Hammarberg valmistui keväällä 2021 sosionomiksi lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen YAMK-koulutusohjelmasta. Hänen opinnäytetyönsä tarkastelun kohteena oli vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisyssä.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori sekä Hammarbergin opinnäytetyön ohjaava opettaja.
Lähteet
Alanen, O. Nuoret osallisiksi. 2015. Teoksessa Määttä, M. & Määttä, A. (toim.) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015. [Viitattu 15.5.2021]. Saatavissa: https://vnk.fi/documents/10616/1456483/VNK+16_2015.pdf/2efb35eb-0f6e-4428-93bf-5998df7d983d
Gretschel, A. & Myllyniemi, S. 2020. Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 110. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. [Viitattu 15.5.2021]. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/01/tutkimusjulkaisu-110_nettiin.pdf
Hammarberg, N. 2021. Vapaaehtoistoiminta lähemmäs työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Osallisuuden kehittämisehdotukset Vamos -nuorten palvelulle. Sosionomi YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110362
Hoffren, J. 2019. Agenda 2030: Vapaaehtoistyö luo hyvinvointia. Teoksessa Hirvonen, S. & Puolitaival, S. (toim.) Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2019. [Viitattu 14.5.2021]. Saatavissa: https://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wp-content/uploads/2019/12/Vapaaehtoistoiminnan_arvo_PageView_WEB.pdf
Iso-Aho, J. 2018. Festaripörssi festivaalien näkökulmasta. Teoksessa Iso-Aho, J. & Lindholm, A. (toim.) Vapaaehtoistyö nuorten syrjäytymisriskin vähentäjänä. Humanistinen Ammattikorkeakoulu julkaisuja 52. [Viitattu 15.5.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/142187/978-952-456-295-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Leemann, L., Isola, A.-M., Kukkonen, M., Puromäki, H., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. (2018). Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 2018/17. Helsinki: THL. [Viitattu 2.5.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136551/URN_ISBN_978-952-343-119-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020a. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta#Osallisuusindikaattorin_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_liittyv%C3%A4t_ohjeet,_pisteytys_ja_summapisteen_laskeminen
Kuvat
Kuva 1. StockSnap 2015. People-2557339_640. Pixabay. [Viitattu 16.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-tyt%C3%B6t-naisten-opiskelijat-2557399/
