Systeemisen työmallin hyödyntäminen perhekuntoutuksessa Pelastakaa Lapset ry:ssä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) käynnistyi pääministeri Sipilän hallituskaudella 2016–2019 hallituksen kärkihankkeena. Sen toimeenpano jatkuu myös nykyisellä pääministeri Marinin hallituskaudella. Tavoitteena on kehittää lapsia, nuoria ja perheitä koskevia palveluita yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Lastensuojelun haasteisiin, kuten liiallisiin asiakasmääriin, työntekijöiden vaihtuvuuteen, työn kuormittavuuteen sekä eri toimijoiden yhteistyön ongelmiin pyrittiin vastaamaan uudistamalla lastensuojelua kokonaisvaltaisesti. Yksi uudistuksen osa-alue oli systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi osaksi lastensuojelun käytäntöä. (Aaltio & Isokuortti 2019.)

Perhekuntoutuksessa paljon systeemistä työtapaa

Perhekuntoutukseen tulevilla asiakasperheillä lastensuojelullista tuen tarvetta voivat aiheuttaa lapsen kehitykselliset erityistarpeet, vanhempien terveydentila tai taitojen puutteet vanhemmuudessa, pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat sekä lasten laiminlyönti taikka kaltoinkohtelu. (Alatalo ym. 2017.) Järjestötasolla Pelastakaa Lapset ry:n perhekuntoutuksessa systeemisen toimintamallin käsitettä ei käytetä aktiivisesti käytännön työssä, mutta asiakastyö pohjautuu vahvasti samaan integroivaan ja moniammatilliseen työtapaan. (Kananoja & Ruuskanen, 2019, 35.) Perhekuntoutuksessa tehtävässä työskentelyssä on paljon elementtejä systeemisestä työtavasta lähtien arvostavasta, avoimesta ja moniäänisestä yhteistyöstä. Systeemisen työtavan ohjenuorana toimii tietoinen pyrkimys irrottautua perinteisen asiantuntijuuteen sisältyvästä paremmin tietämisen positiosta. (THL 2019,11).

Tämä toimii ydinajatuksena myös perhekuntoutuksessa, jossa suunnitelmat ja päätökset perheiden asioihin liittyen tehdään yhdessä perheen kanssa. Perheen ja ammattilaisten jakama yhteinen ymmärrys on tärkeä edellytys onnistuneelle työskentelylle, ja tämän takia perheet osallistuvat viikoittaisiin kuntoutussuunnitelmapalavereihin sekä konsultaatioihin, joissa jokaista rohkaistaan tuomaan oma näkemyksensä esiin. Täten pyritään välttämään työskentelyn eteneminen yksipuolisen tiedon varassa jopa väärään suuntaan. Vain sellaiseen työhön on mahdollista sitoutua, jonka tavoitteita on päässyt itse asettamaan. (THL 2019.)

Lähteet

Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valta-kunnallinen arviointi. Raportti 3/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 24.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-289-5  

Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 24.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134616/URN_ISBN_978-952-302-859-3.pdf?sequence=1

Järvi, L. 2020. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli -osallisuuden kokemus asiakkaan näkökulmasta. Kandidaatin tutkielma. Sosiaalityö. Jyväskylän yliopisto.

Kananoja, A. & Ruuskanen, K. 2019. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Raportti 4/2019. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4026-0 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Työpaperi 34/2019.Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139077/TY%C3%96_2019_34%20s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). [Viitattu 23.10.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-