Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt ongelmia vesihuollolle, ja ongelmat tulevat lisääntymään. Talousvettä valmistavia pohjavesilaitoksia uhkaavia haasteita ovat esimerkiksi ravinteiden, mikrobien ja muiden epäpuhtauksien kulkeutuminen pohjavesiin lisääntyvien sateiden ja tulvien vuoksi sekä myrskytuulien tai tykkylumen aiheuttavat sähkökatkot. Riskit on terveydensuojelulain (763/1994) mukaan kartoitettava, ja niihin varautumista varten on laadittava erilaisia suunnitelmia. (Meriläinen ym. 2019.)
Talousveden laadunhallinnan ohjauskeinoja
Suomessa talousveden turvallisuutta ohjaavat kansalliset ja kansainväliset säädökset. Vesilaki (587/2011) määrittelee muun muassa vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesihuoltolaki (119/2001) puolestaan vesihuollon järjestämiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. EU:n juomavesidirektiivit (98/83/EY) taas määrittävät sen, että vesihuollon ensisijaisena tehtävänä on korkealaatuisen ja turvallisen talousveden toimittaminen kuluttajalle (European Commission).
Terveydensuojelulaki (763/1994) pyrkii nimensä mukaisesti ylläpitämään ja edistämään terveyttä sekä ennaltaehkäisemään ja poistamaan terveyshaittoja. Terveydensuojelulain mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallintasuunnitelma, jonka tarkempi sisältö löytyy Valtioneuvoston asetuksesta talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta (7/2023). Muita tärkeitä vesihuoltoa turvaavia suunnitelmia ovat valmiuslain (1552/2011) mukainen varautumissuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Lisäksi valtion ja kuntien terveydensuojeluviranomaisten sekä vesihuoltolaitosten tulee muiden sidosryhmien kanssa yhteistyönä laatia erityistilanne-, pohjavesialueen suojelu-, ja häiriötilannesuunnitelma. (Meriläinen ym. 2019.)
Riskeihin voi ja kannattaa varautua
Suunnitelmallisuus, riskien tunnistaminen ja varautuminen ovat tapoja, joilla vesilaitokset voivat turvata laadukkaan talousveden riittävyyden asiakkailleen (Pekki 2016). Meriläisen ym. (2019) mukaan talousvettä valmistavilla laitoksilla riskeihin voidaan parhaiten varautua esimerkiksi kartoittamalla pohjavesivarantojen antoisuutta kuivina vuodenaikoina ja sijoittamalla vedenottokaivot oikein. Tärkeää on myös suojata pohjavesivarannot ja kaivot sekä varmistaa varavoiman saatavuus ja toimivuus mahdollisten sähkökatkojen aikana. Lisäksi on tärkeää panostaa desinfiointivalmiuteen ja alueelliseen yhteistyöhön vesihuoltolaitosten ja eri viranomaistoimijoiden välillä.
Varautuminen ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät kuitenkaan saa olla vain kertaluontoisia suunnitelmia, vaan ne tulisi saada osaksi vesilaitosten arkea, rutiinitoimenpiteiksi. Vesilaitoksen työntekijöiden tulee harjoitella riskienhallintakeinoja ja poikkeustilanteissa toimimista. (Pekki 2016.) Myös kansalaisten kannattaa varautua poikkeustilanteisiin. Yksi tehokkaimmista keinoista on varata kotiin riittävä määrä pullotettua talousvettä hätävaraksi.
Myös Kärkölän kunnassa on varauduttu
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Maria Kakko selvitti syksyllä 2023 opinnäytetyössään Kärkölän kunnan pohjavedenottamoiden kehittämistä varautumisnäkökulmasta. Työssä käsiteltiin varautumisen lisäksi muun muassa vedenpuhdistusprosesseja ja vedenpuhdistuslaitoksen muuttamiseen vaadittavia lupia. Kakon työ on hyvä esimerkki siitä, miten kunnissa voidaan pienelläkin toimilla pyrkiä varmistamaan riittävän ja laadukkaan talousveden saatavuus kuntalaisille myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Maria Kakko on energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka työskenteli Kärkölän kunnan vesilaitoksen harjoittelijana syksyllä 2023.
Pia Haapea on LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristöteknologian yliopettaja, joka on tutkinut ja kehittänyt vesihuoltoon liittyviä tekijöitä useita vuosia.
Lähteet
European Commission. Drinking water. Improving access to drinking water for all. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://environment.ec.europa.eu/topics/water/drinking-water_en
Kakko, M. 2023. Kärkölän vedenottamoiden kehittäminen – Kirkonkylän ja Hiidenmäen pohjavedenottamot. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/814784
Meriläinen, P., Lanki, T., Miettinen, I., Hokajärvi, A-M., Simola, A., Tiittanen, P.& Yli-Tuomi, T. 2019. Suomen ilmastopaneeli. Ilmastonmuutos ja vesihuolto – varautuminen ja terveysvaikutukset. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/12/Ilmastonmuutos-ja-vesihuolto_final.pdf
Pekki, J. 2016. Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen. Huoltovarmuusorganisaatio. Helsinki. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.vvy.fi/site/assets/files/5120/vesihuoltolaitoksen_opas_hairiotilanteisiin_varautumiseen_sahkoinen.pdf
PublicDomainPictures. 2013. Tilkka, Priroda, Vettä. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tilkka-vett%C3%A4-pisara-vesipisara-164963/
Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763. Finlex. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763#L5P19a
Vesihuoltolaki 9.2.2001/119. Finlex. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119#L1P4
Vesilaki 27.5.2011/587. Finlex. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587#L3
