Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat saaneet viime aikoina paljon julkisuutta, koska hallitus on ehdottanut lakimuutosta, joka poistaisi velvoitteen laatia paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia.
Jos unohdamme julkisuudessa käydyn keskustelun byrokratiasta, niin kyseisten suunnitelmien taustalla yksinkertaisesti lasten ja nuorten oikeus turvalliseen kasvu- ja opiskeluympäristöön, jossa suojataan kiusaamiselta ja häirinnältä
Opetushallituksen Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toiminnallisesti -hankkeen (LAB 2024) viisiosaisen verkkokoulutuksen tavoite on vahvistaa perus- ja toisen asteen henkilöstön osaamista sukupuolitietoisesta ohjauksesta ja sukupuolten moninaisuudesta. Osallistujille tarjotaan konkreettisia välineitä oppilaiden kohtaamiseen ja mm. seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn oppilaitoksissa. Vuorovaikutusta korostava koulutus rohkaisee viemään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat osaksi koulujen arkea.
Mihin oppilaitosten tulee kiinnittää huomiota?
Opiskelija-arviointi, sukupuolten moninaisuuden huomiointi sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen ovat esimerkkejä asioista, joihin kouluissa tulee kiinnittää huomiota.
Vaikka jotakuta hieman ärsyttäisi, että biologisen sukupuolen määritelmän, joka sekin on paljon monitahoisempi ilmiö kuin halutaan uskoa, rinnalle tuodaan muita määritelmiä sukupuoli-identiteetistä, niin ei ole keneltäkään aikuiselta ihmiseltä pois, että pystyy arvioimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa moninaisuuden näkökulmasta. Tämä tuottaa parempaa vuorovaikutusta ja ehkäisee konflikteja sekä suoranaista syrjintää.
Oppilaitokset ovat portinvartijaroolissa koulutus- ja työmarkkinoiden segregaation purussa, joka on kansantaloudenkin kannalta Suomen kohtalon kysymyksiä tulevaisuudessa. Esimerkiksi eri ammatteihin tutustuminen käytännön läheisesti ja segregaatiota purkaen (TET-käytännöt) on hyvä toimenpide-esimerkki stereotypioiden purkuun naisten ja miesten aloista.
Asenteilla vaikutetaan
Läpi koulutuksen opettajat ja ohjaajat ovat käyneet keskinäistä keskustelua muun muassa omista ennakkoasenteistaan ja odotuksistaan sekä eri osioiden esiin nostamista kysymyksistä.
Erityistä huolta kasvatuksen ammattilaiset kantavat siitä, että he tahtomattaan loukkaavat oppilaita käyttämällä vääriä sanoja tai ilmaisuja, tai etteivät osaakaan vastata kaikkiin kysymyksiin ”oikein”. Opintojen edetessä monelle heräsi oivallus, kuinka syvällä itsessä opitut asenteet ovat, ja mihin kaikkeen se vaikuttaa.
Meistä jokainen on ympäröivän kulttuurin ja aikakauden kasvatti. Ihmisellä on kuitenkin kyky muuttaa ajatteluaan ja omaksua uusia asenteita, jos vain tahtoa löytyy. Itseäni liikutti syvästi lukea kymmenien eri puolilla Suomea vaikuttavien ammattilaisen halusta oppia kohtaamaan nuoret entistä paremmin ja tuoda tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat koulujen läpileikkaaviksi arvoiksi.
Perusopetuksen ja toisen asteen haasteet kasvavat entisestään, jos varhaiskasvatuksessa luovutaan yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisestä. Omaa mieltäni rauhoittaa se, että vaikka lainsäädäntö siltä osin muuttuisi, niin ammattikasvattajilla riittää tahtotilaa syrjinnän ehkäisyyn.
Kirjoittaja
Vappu Myllärinen, YTM,toimii LABin hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana sekä Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toiminnallisesti -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä.
Lähteet
Dimhou. 2018. Nuoret, ihmiset, ryhmä, ystävät. Pixabay. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nuoret-ihmiset-ryhm%C3%A4-yst%C3%A4v%C3%A4t-3575167/
LAB. 2024. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toiminnallisesti. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tasa-arvoa-ja-yhdenvertaisuutta-toiminnallisesti
