Kotoa kotiin -hankkeeseen osallistuvien naisten hyvinvointia tukemassa

Maahanmuuttajanaiset ovat harvemmin työelämässä maahanmuuttajataustaisiin miehiin ja kantasuomalaisiin naisiin verrattuna. Suurin osa maahanmuuttajataustaisista naisista jää kotiin useammaksi vuodeksi hoitamaan lapsiaan, joten he joutuvat helposti kotoutumisen palveluiden ulkopuolelle. Kotiin jääminen ja heikko kielitaito lisäävät syrjäytymisriskiä ja vaikuttavat naisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä blogi perustuu maahanmuuttajanaisten hyvinvoinnin tukemista käsittelevään opinnäytetyöhön.

Toimintaympäristönä Kotoa kotiin -hanke

Kotoa kotiin -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kotoutumisajalla olevien arabian-, kurdin-, darin- ja thainkielisten naisten sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta ja mielenterveyttä. Hankkeen rahoittajana on turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF-rahasto). Hanketta toteuttavat yhteistyössä Lahden Diakonialaitos, koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke alkoi 1.4.2019 ja se loppuu 30.9.2021.

Kuva 1. Ryhmätapaaminen Lahden Diakonialaitoksella aiheena ravitsemus. (Kuva: Tanja Keskitalo)

Kotoa kotiin -hanke järjestää naisille ryhmätapaamisia tiistaisin ja torstaisin Multi-Cultin tiloissa, minkä lisäksi toteutetaan vertaistoimintaa joka toinen keskiviikko Lahden Diakonialaitoksen tiloissa. Tapaamisten aikana tarjotaan lastenhoito ja välipalaa. Ryhmissä on ollut mukana viidestä kahdeksaantoista naista, lapsia neljästä seitsemääntoista. Vertaistoimintaan osallistuu myös maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia vapaaehtoisia.

Tapahtumapäivät ravitsemuksesta ja liikunnasta

Tapahtumapäivien tavoitteena oli lisätä tietoisuutta terveellisestä ravitsemuksesta ja rohkaista naisia liikkumaan. Kummastakin teemasta järjestettiin kaksi tapahtumapäivää. Tapahtumat järjestettiin sekä Multi-Cultissa että Diakonialaitoksella. 

Tapahtumapäivien teemoiksi valittiin ravitsemus ja liikunta, koska tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset harrastavat vähemmän liikuntaa ja syövät yksipuolisemmin kantaväestöön verrattuna (Karppi 2019; Koponen, Skogberg, Suominen, Borodulin, Laatikainen & Koskinen 2015).

Naisten suomen kielen taito oli heikko ja tämän vuoksi päivät toteutettiin havainnollisin ja toiminnallisin menetelmin. Toiminnan ohjaamisen tukena käytettiin Power Point -esitystä ja kirjallista opetusmateriaalia. Molemmissa oli paljon kuvia ja muutama suomen kielen sana.  

Kuva 2. Terveellinen välipala Multi-Cultissa. (Kuva: Tanja Keskitalo)

Terveellinen ravinto -tapahtumissa käsiteltiin ravintosuosituksia ja ruokasanastoa. Toiminnallinen osuus oli ravitsemussuosituksen mukaisen välipalan valmistaminen ja syöminen yhdessä. Liikuntatapahtumien aikana pidettiin teoriaosuus liikuntasuosituksista, arkiliikunnasta ja Lahden liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi opeteltiin kehonosiin ja liikuntaan liittyvää sanastoa. Toiminnallinen osuus koostui yhtenä päivänä ulkona toteutetuista vaunujumpasta, sauvakävelystä ja naruhyppelystä. Toisena päivänä järjestettiin liikuntatuokio sisätiloissa käyttämällä steppi- ja tasapainolautoja, kahvakuulaa, käsipainoja, kuminauhoja ja joogamattoa.

Yhdessä on hyvä olla

Tapahtumista saatiin paljon positiivista palautetta sekä Kotoa kotiin -hankkeen työntekijöiltä että naisilta. Naiset saatiin osallistumaan aktiivisesti kaikkiin toimintoihin. Tapahtumien aikana nautittiin yhdessäolosta ja yhteisistä tekemisistä, tutustuttiin ja naurettiin yhdessä. Palkitsevinta tapahtumissa oli yhteinen hyvä mieli ja aito nauru.

Kirjoittajat

Nasra Ali, Tanja Keskitalo ja Lesia Koval ovat LAB-ammattikorkeakoulun AMK-opiskelijoita, jotka toteuttivat toiminnallisen opinnäytetyön Kotoa kotiin -hankkeeseen osallistuville maahanmuuttajanaisille.

Sari Lappalainen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Karppi, M. 2019. Liikunta maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Teoksessa Puodinketo-Wahlsten, A., Laaksonen-Heikkilä, R. (toim.) Terveys ja hyvinvointi maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. [Viitattu 6.12.2019]. Saatavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167354.pdf

Koponen, P., Skogberg, N., Suominen, L., Borodulin, K., Laatikainen, T., Koskinen, S. 2015. Ulkomaalaisilla vaihtelevasti terveyttä edistäviä ja heikentäviä tottumuksia. Teoksessa Nieminen, T., Sutela, H., Hannula, U. Ulkomaista syntyperä olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 24.12.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Kotoa kotiin. 2020. LAB-ammattikorkeakoulu. Projekti. LAB Intranet. [Viitattu 23.2.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kotoa-kotiin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.