LAB-ammattikorkeakoulussa on käynnissä laajamittainen prosessi, jossa pyritään yhdistämään kahden eri ammattikorkeakoulun prosessit, toimintatavat ja kulttuurit vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön ja osaamistarpeisiin (Kamp 2020, 83-84). Prosessissa on ollut mukana kymmeniä erilaisia tiimejä ja pidetty satoja työpajoja ja kokouksia strategian laatimiseksi ja implementoimiseksi osaksi yksiköiden, vahvuusalueiden, koulutuksen hakukohteiden ja henkilöstön jokapäiväisiä ja tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä.
Teknologia-alan koulutuksen profilointityö käynnistettiin vuoden 2021 alussa määrittelemällä kahdessa työpajassa yhteisiä teemoja, jotka suuntaavat koulutusta vuoteen 2030. Näiksi teemoiksi nostettiin hiilinegatiivinen kiertotalous sekä vähähiilinen liikkuminen ja rakennettu ympäristö. Nämä samat teemat ovat kantavina teemoina myös kiertotalouden tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) vahvuusalueilla.
Profilointityön tavoitteet ja eteneminen
Varsinaisen koulutuksen profilointityön tavoitteena oli täsmentää edellä mainittuja sisältöprofiileja, joissa huomioidaan myös vuoropuhelu LABin vahvuusalojen kanssa. Tärkeänä osana profilointityötä oli myös laatia toimintamalli, jolla vastataan koulutukselle asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin, huomioiden LABin strategia, kohderyhmät ja työelämän (tulevaisuuden) osaamistarpeet.
Maalis-toukokuussa j2021 järjestettiin seitsemän erillistä työpajaa, joihin osallistui opettajia jokaisesta teknologian hakukohteesta. Työpajojen aikana pyrittiin löytämään yhteisiä linjauksia em. tavoitteiden saavuttamiseksi kts. kuva 2.Työpajat järjestettiin videoneuvottelu- ja yhteistyöpalvelu Teamsissa, yhteisenä työskentely alustana käytettiin pääasiassa digitaalista kirjoitustaulua, Jamboardia, johon osallistujat pystyivät lisäämään ajatuksiaan ennen ja jälkeen tapaamisten.
Yhdessä sovitut periaatteet sisällöistä ja prosessista
Koska LABin Teknologia-yksikössä on sisällöiltään ja toteuttamistavoiltaan hyvin erilaisia hakukohteita, laadittiin työryhmässä niin sanotut minimiraamit opetussuunnitelmatyölle. Yhteisiksi toimintaperiaatteiksi sovittiin mm. se, että tulevat opetussuunnitelmat koostuvat 15 opintopisteen laajuista osaamiskokonaisuuksista, joiden sisällä on valittuja osaamisia tukevia teemoja. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli periaate siitä, että jokainen hakukohde tarjoaa vähintään yhden ns. sivuainekokonaisuuden, joita muiden hakukohteiden opiskelijat voivat valita halutessaan laajentaa omaa osaamistaan. Myös tekniikan alan yhteisiä opintokokonaisuuksia tullaan sisällyttämään opetussuunnitelmiin. Lisäksi yhden vieraskielisen moduulin sisällyttämiseen opetussuunnitelmiin annettiin työryhmältä vahva suositus.
Edellä mainittujen profiilien, LABin strategian, oppimisen mallin, vahvuusalojen ja työelämäyhteistyön yhteensovittaminen opetussuunnitelmiin tullaan varmistamaan erillisissä katselmoinneissa, matriisimallin ja hakukohteiden yhteisissä työpajoissa.
Kirjoittajat
Pia Haapea, Yliopettaja, LAB, energia- ja ympäristötekniikka, toimi yhtenä profilointityöryhmän vetäjistä. Pia on ollut suunnittelemassa parikymmentä vuotta lukuisia ympäristöalan koulutuksen osaamislähtöisiä opetussuunnitelmia.
Päivi Porras, Yliopettaja, LAB, matematiikka. Päivin kiinnostuksen kohteena on oppimispsykologia (motivaatio, itsesäätely, itseohjautuvuus) sekä verkko-opetuksen kehittäminen.
Seppo Toivanen, Yliopettaja, LAB, konetekniikka. Kiinnostuksen kohteita mm. (luonnonmukainen) tuotekehitys, oppimisprosessit sekä tuotekehitystiimin oppiminen tuotekehitysprosessin aikana.
Lähteet
Kamp, A. .2020. Navigating the Landscape of Higher Engineering. Education Coping with decades of accelerating change ahead. [12.5.2021] saatavilla: https://www.4tu.nl/cee/publications/navigating-the-landscape-of-higher-engineering-education-4tu.cee-web-def.pdf
