Yhteinen tietopohja ei synny itsestään – kokemuksia EURICSEn tutkijavaihdosta

Miten yhteinen ymmärrys yhteiskunnallisesti jostain merkittävästä ilmiöstä rakentuu? Ainakin se vaatii pitkäjänteistä työtä. Käsitteitä täsmennetään, tietoa tuotetaan vertailukelpoisesti ja tutkimus käy vuoropuhelua käytännön ja päätöksenteon kanssa. Tätä työtä pääsin tarkastelemaan Erasmus+ -ohjelman mahdollistaman tutkijavaihdon aikana EURICSEssa (European Research Institute on Cooperative and Social Enterprises) Italian Trentossa.

Tietoa siitä, mitä yhteisö- ja lähitalous on

Suomessa yhteiskunnallista yritystoimintaa kehitetään yhä vahvemmin osana eurooppalaista social economy -viitekehystä. Yhteiskunnallisten yritysten kansallisen strategian päivitys tukee tätä kehitystä kokoamalla yhteen laajemman joukon toimijoita, kuten osuuskuntia, yhdistyksiä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia yrityksiä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024; Työ- ja elinkeinoministeriö 2025) Jaettua yhteistä kieltä kehitetään edelleen. Se luo perustan tutkimukselle, tilastoinnille ja päätöksenteolle. Jos ilmiötä määritellään eri tavoin eri maissa, myös sen kokoa, vaikutuksia ja kehitystä on vaikea vertailla. Tähän haasteeseen EURICSEn työ tarjoaa kiinnostavan näkökulman.

Vuonna 2008 perustettu EURICSE (2026) on tutkimusinstituutti, joka yhdistää tutkimuksen, politiikka-analyysin ja kehittämistyön. EURICSE tarkastelee talouden muotoja, joissa taloudellinen toiminta rakentuu yhteisöllisyyden, osallistumisen, yhteisen arvonluonnin ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ympärille.

Tutkijavaihdon aikana tutustuin instituutin tutkimusohjelmiin, keskustelin tutkijoiden kanssa eurooppalaisen tutkimuskentän ajankohtaisista kysymyksistä sekä sain mahdollisuuden perehtyä siihen, kuinka tutkimus tukee yhteisen tietopohjan rakentamista Euroopassa.

Yksi hyvä esimerkki on EURICSEn koordinoima tutkimus Benchmarking the socio-economic performance of the EU social economy, joka toteutettiin Euroopan komission toimeksiannosta. Raportin keskeinen tavoite ei ollut ainoastaan kuvata ilmiön kokoa, vaan kehittää yhteinen viitekehys, jonka avulla yhteisötaloutta voidaan tunnistaa, mitata ja vertailla jäsenmaissa (Carini ym. 2024).

Raportti tuottaa tietoa merkittävästä eurooppalaisesta ilmiökentästä. Yhteisötalouteen kuuluu yli 4,3 miljoonaa organisaatiota, jotka työllistävät vähintään 11,5 miljoonaa ihmistä, noin 6,3 prosenttia Euroopan unionin työllisistä. Tutkimus toisaalta muistuttaa, että pelkät määrälliset tunnusluvut eivät riitä kuvaamaan ilmiötä. Yhteisötalouden vaikutukset näkyvät myös esimerkiksi osallisuudessa, paikallisessa kehittämisessä, yhteisöllisyydessä ja alueellisessa resilienssissä – tekijöissä, joita on huomattavasti vaikeampi mitata yhdenmukaisesti (Carini ym. 2024).

EURICSEn pitkäjänteinen tiedon tuottajan ja vaikuttamisen rooli näkyy monella rintamalla. Yksi esimerkki on, että se on yli vuosikymmenen ajan koordinoinut ja kehittänyt Euroopan komission Social enterprises and their ecosystems in Europe -kartoituksia. Työssä on muodostettu yhteinen viitekehys yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöjen tarkasteluun kaikissa EU-maissa, myös Suomessa. (Esim. European Commission 2020)

Tutkimus ja yhteisen tietopohjan rakentaminen eri foorumeilla

Tilastoinnilla ja mittaroinnilla on myös tärkeä rooli ilmiön ymmärtämisessä. Mittaaminen on tapa tehdä yhteiskunnallisia ilmiöitä näkyviksi. Se, mikä voidaan määritellä yhteisesti ja kuvata luotettavasti, voidaan myös huomioida tutkimuksessa, politiikassa ja kehittämistyössä. Tässä mielessä tutkimuksen tehtävä on rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ilmiöitä tarkastelemme ja millä tavoin.

Suomalaisesta näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten voimme olla mukana rakentamassa tulevaisuuden tietopohjaa – emme ainoastaan tiedon kerääjinä ja käyttäjinä, vaan myös sen kehittäjinä. Tutkimukseen perustuvan tiedon tulee palvella sekä kansallista päätöksentekoa että eurooppalaista vertailtavuutta, mutta samalla sen tulee tunnistaa paikallisten toimintaympäristöjen erityispiirteet.

Kansainvälisten tutkijavaihtojen arvo ei rajoitu uusien yhteistyösuhteiden rakentamiseen.  Ne ovat myös mahdollisuuksia tarkastella omaa tutkimusta osana laajempaa keskustelua ja oppia, miten yhteistä tietopohjaa rakennetaan yli maiden, joskus yli mantereidenkin, organisaatioiden ja tieteenalojen. EURICSE on tästä kiinnostava esimerkki, koska se on yliopistotutkijoiden alueellisessa yhteistyössä perustama yhdistys, joka osallistuu yhteisten käsitteiden, mittareiden ja tietopohjan kehittämiseen useiden eri EU:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden kautta.

Lähteet

Carini, C., Galera, G., Tallarini, G., Chaves Avila, R., Sak, B. & Schoenmaeckers, J. 2024. Benchmarking the socio-economic performance of the EU social economy: Improving the socio-economic knowledge of the proximity and social economy ecosystem. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 13.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2826/880860

EURICSE. 2026. European Research Institute on Cooperative and Social Enterprises.Who we are. Viitattu 13.7.2026. Saatavissa https://euricse.eu/en/who-we-are/

European Commission. 2020. Social enterprises and their ecosystems in Europe. Comparative synthesis report. Tekijät: Borzaga, C., Galera, G., Franchini, B., Stefania Chiomento, S., Nogales, R. & Carini, C. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 13.7.2026. Saatavissa https://europa.eu/!Qq64ny

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2025–2029 (TEM090:00/2024). Viitattu 13.7.2026. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=TEM090:00/2024

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2025. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 13.7.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/822d694a-62dd-47c2-bb48-14a439243a93