Väestörakenteen muutos Suomessa tuo painetta sote-alalle väestön ikääntyessä. Vuonna 2022 koko maan väestöstä (5 563 970) 23,3 % oli yli 65-vuotiaita. Väestön keski-ikä oli 43,7 vuotta (Tilastokeskus 2024). Ikääntyneiden lisääntyvään hoidon tarpeeseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi huomioimalla ikääntyneiden toimintakyky (STM 2024).
Viime vuosina ikääntyneiden hoitotyöhön on kehitetty teknologisia ratkaisuja helpottamaan ja turvaamaan sekä hoitotyöntekijöitä että asiakkaiden kotona selviytymistä. Hoitotyöntekijöiden teknologiaosaamisella sekä teknologiamyönteisellä asenteella on suuri merkitys sille, miten teknologiaa hyödynnetään terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa (Kamp ym. 2019).
Mitä on teknologia ikääntyneiden hoitotyössä?
Aamuvuoro alkaa ikääntyneiden kotihoidossa kello 6:50. Työntekijä saapuu työpaikalle 6:50 ja avaa puhelimen kirjautuakseen sisään Hilkka-järjestelmään, jossa työntekijä aloittaa työaikansa. Samalla työntekijä näkee Hilkka-järjestelmästä päivän työlistan. Työntekijä avaa puhelimen TesApp-sovelluksella toimiston avainkaapin ja kerää aamupäivän aikana tarvitsemansa avaimet (asiakkaiden lääkekaapit, työauto). Pihalla työntekijä avaa puhelimesta MaponGo-sovelluksen käyttääkseen kotihoidon autoa. Pihalta työntekijä lähtee asiakkaan luo kello 7:10. Tähän mennessä työntekijä on käyttänyt jo kolmea sovellusta tunnuksineen ja salasanoineen.
Teknologisia ratkaisuja hyödyntämällä kotihoidossa on voitu ottaa käyttöön etäyhteys-, valvonta- ja hälytyslaitteita. Etäyhteyden avulla hoitotyöntekijä voi auttaa ikääntynyttä suoriutumaan päivittäisistä arjen rutiineista, kuten ruokailusta, fyysisistä harjoitteista ja jopa lääkkeiden otosta. Etäyhteyden avulla pystytään luomaan turvaa asiakkaille ja myös tehostamaan kotihoidon resursseja. Kansallisen tavoitteen mukaan ihmisten kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkän aikaa. Kotihoidon, yksityisten palvelun tarjoajien sekä mahdollisen lähipiirin avulla pystytään vastaamaan yksilölliseen avuntarpeeseen tarjoamalla kotona-asumista tukevia palveluja tutussa asuinympäristössä. (THL 2024.)
Paljon perehdytystä jää kollegoiden tehtäväksi
Koskelainen-Ylärakkola & Tuisku (2024) opinnäytetyön tulosten mukaan tärkeä osa teknologian käyttöönottoa on hoitohenkilöstön osaaminen. Uuden teknologian käyttöönotossa koulutuksia järjestetään tiiviisti, mutta tulosten mukaan jo pidempään käytössä olleen teknologian käytön koulutus uusille työntekijöille jää hyvin pitkälti muiden työntekijöiden tehtäväksi. Tällöin teknologian käyttöön liittyviä olennaisia asioita voi jäädä oppimatta tai asioita voidaan suorittaa eri yksiköissä eri tavoin. Teknologian kehitys ja digitalisaatio avaavat uusia mahdollisuuksia palveluiden tarjoamiseen ja näin ollen työn tehostamiseen, mutta samalla ne vaativat alan henkilöstöltä uudenlaista osaamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 3).
Kirjoittajat
Leni Koskelainen-Ylärakkola on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutuksessa.
Anne Suikkanen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
congerdesign. 2019. Mobiili, smartphone, vanha ihminen. Pixabay. Viitattu 18.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mobiili-smartphone-vanha-ihminen-4515168/
Kamp, A., Obstfelder, A. & Andersson, K. 2019. Welfare Technologies in Care Work. Nordic journal of working life studies. Volume 9. Number S5. February 2019.Roskilde. Denmark. Viitattu 18.2.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/331479131_Welfare_Technologies_in_Care_Work
Koskelainen-Ylärakkola, L. & Tuisku, T. 2024. Teknologiaosaaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2024. Saatavissahttps://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224911
STM. 2024. Megatrendit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 18.2.2024. Saatavissa https://stm.fi/megatrendit
THL. 2024. Kotihoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito
Tilastokeskus. 2024. Tunnuslukuja väestöstä alueittain 1990–2022. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 17.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
