Luontoreittien infrastruktuurin kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista

Luonto on olennainen osa suomalaista matkailun vetovoimaa. Tilanteen mukaan sillä voi olla matkailijan kokemukseen vahva vaikutus itseisarvona, havainto- ja elämysympäristönä tai harrastustoiminnan puitteena (Järviluoma 2006). Kokonaiselämykseen vaikuttaa usein myös luontoympäristöön rakennettu infrastruktuuri, kuten retkeilyreitit, taukopaikat tai opasteet. Maastopyöräily ja esteetön retkeily ovat esimerkkejä luontoharrasteita, jossa olosuhteet usein paranevat oleellisesti toimintaan liittyvän infrastruktuurin kehittämisen myötä.

Niukat resurssit haasteena

Valtion hallinnoimiin alueisiin kohdistuva virkistyskäyttö on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Vaikka kasvu onkin koronavuosista tasaantunut, jatkavat monien kansallispuistojemme käyntimäärät nousuaan edelleen. Tästä huolimatta alueiden infrastruktuurin rahoitusta on jouduttu karsimaan, mikä näkyy kunnossapidettyjen kohteiden määrän vähenemisenä ja niukkojen resurssien kohdentamisena suosituimmille alueille (Metsähallitus 2018; Metsähallitus 2024). Myös monilla kuntien ylläpitämillä retkeilyreiteillä on ollut vastaavia haasteita.

Suomalaisen luontomatkailun näkökulmasta retkeilyinfrastruktuuri on olennainen osa vetovoimaa, ja sen ylläpitäminen sekä kehittäminen on erittäin tärkeää toimialan tulevaisuudelle. Rahallisten resurssien lisäksi infrastruktuurin kehittämisen haasteeksi on ajoittain noussut myös osaamisen puute, ja esimerkiksi alamäkipyöräilyreittien rakentamisessa osaamista on jouduttu paikoin hakemaan ulkomailta asti.

[Alt-teksti: erämaamaisemassa kulkevalla sorapolulla viilettää pyöräilijä.]
Kuva 1. Alamäkipyöräilyn reittien rakentaminen vaatii erityisosaamista, jota Suomessa on tällä hetkellä liian vähän. Kuva Ylläkseltä. (Kuva: Päivi Tommola)

Uusista sisällöistä ja nousevista teemoista mahdollisuuksia

LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2024a) edistettiin retkeilyreittien infrastruktuurin kehittämistä tuottamalla kohteiden kulttuuriperintötietoa esittelevää opastemateriaalia yhteensä viiteen eri luontokohteeseen Päijät- tai Kanta-Hämeessä. Toimenpide auttoi tekemään näkyväksi kohteisiin liittyvää kulttuuriperintöä ja lisäämään siten niiden kiinnostavuutta matkailijoiden silmissä.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen viiden geopark-alueen yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024b) suunnitellaan kaikilla alueilla sovellettavaa palvelukonseptia esteettömään retkeilyyn. Toimenpide auttaa alueiden matkailutoimijoita tavoittamaan uusia asiakasryhmiä sekä kohtauttamaan esteettömään retkeilyyn soveltuvia toimintaympäristöjä ja palvelujen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita.

Kuva 2. Liesjärven kansallispuistossa kehitettiin retkeilijöille suunnattuja opastussisältöjä. (Kuva: Päivi Tommola)

Infrastruktuurin kehittämiseen lisää mahdollisuuksia luo muun muassa nousevien asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen. Nykyiset haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi lisäämällä resursseja ja kehittämällä osaamista esimerkiksi maastopyöräreittien tai esteettömien retkeilyreittien rakentamiseen.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi- ja Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeiden projektipäällikkönä.

Lähteet

Järviluoma, J. 2006. Turistin luonto. Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa. Väitöskirja. Lapin yliopisto, kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111141035

LAB. 2024a. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi

LAB. 2024b. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu.  Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Metsähallitus. 2018. Retkeilijöille säilyy suurin osa taukopaikoista. Viitattu 29.1.2024. Saatavissahttps://www.metsa.fi/tiedotteet/retkeilijoille-sailyy-suurin-osa-taukopaikoista/

Metsähallitus. 2024. Käyntimäärät: kansallispuistojen suosio retkeilykohteena jatkuu vankkana. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.metsa.fi/tiedotteet/kayntimaarat-kansallispuistojen-suosio-retkeilykohteena-jatkuu-vankkana/