Teknologisen muutoksen tarve sote-alalla

Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on tekoälyyn pohjautuvan digitalisaation lisääminen kaikille soten tasoille. (Lähteenmäki ym. 2020.) Sote-alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi tarvitaan keinoja. Toimivilla teknologisilla ratkaisuilla pystytään auttamaan sekä ammattilaista että asiakasta. Työuran pidentäminen on mahdollista, kun robotit auttavat fyysisissä tehtävissä. Uusilla ammateilla ja työn uudelleen muotoutumisella voidaan lisätä alan houkuttelevuutta.  

Hoitajan työ koostuu välittömästä, välillisestä ja muusta kuin potilaaseen kohdentuvasta työstä. Robottien avulla voidaan toteuttaa välillistä hoitotyötä esimerkiksi tarvikkeiden siirtelyä, kuljettamista ja osaa lääkehoidosta. Konkreettisia hoitoon liittyviä tehtäviä ovat nostaminen ja liikkumisen avustaminen. Jopa 20 % hoitohenkilökunnan tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla. Robotiikka ja tekoäly voivat tukea ja parantaa hoitotyötä. Kone ei tee inhimillisiä virheitä esimerkiksi lääkkeenjaossa. (Kangasniemi & Andersson 2016; Andersson ym. 2019; STM 2020). 

Muutoksen edellytykset

Tekoäly tutuksi -hankkeelle (LAB 2023) kootun Pätysen (2023) kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan onnistunut digitaalinen muutos ei tarkoita pelkästään uusien välineiden ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Työn toimintaprosessit vaativat uudenlaista ajatusmallia, jolloin vältetään päällekkäistä työtä. Hyvin suunniteltu teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vähentää siihen liittyvää stressiä. Tarvitaan riittävästi koulutusta ja tietoa aiheesta.

Tiedon tarve koskee sekä ammattilaisia että asiakkaita. Esimerkiksi hoivarobottien käyttöönotto edellyttää perehdytystä niin ammattilaisille kuin asiakkaillekin. Käytöstä saatavien hyötyjen ymmärtämisen myötä käyttö tulee mielekkääksi.

Perehdyttäminen on tärkeää, jotta vältytään tiedon puutteesta johtuvilta ongelmilta. Informaatiossa tulee keskittyä saatavaan hyötyyn ymmärtäen käyttöön liittyvät riskit. Hoitohenkilökunnan rooli teknologian tuki- ja neuvontatehtävissä kasvaa. Pystyäkseen vastamaan ohjaus- ja ongelmanratkaisutarpeeseen hoitohenkilökunta tarvitsee koulutusta ja ohjaamiseen suunniteltua työaikaa perustehtävien lisäksi. Perus- ja lisäkoulutuksella pystytään vastaamaan hoitohenkilökunnan osaamisvajeeseen. (Accenture 2020; Lähteenmäki ym. 2020; Melkas ym. 2020; Perälä-Haepe 2021.)  

Teknologiset ratkaisut ovat tulossa kotihoitoon nopeasti, ja tarvitaan teknologisen osaamisen nostoa. Työnkuva tulee muuttumaan; se edellyttää uudenlaista osaamista ja tietoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Satakati-hankkeessa on luotu portaittain etenevä teknologian käyttöönoton tuen malli yhteistyössä esihenkilöiden ja eri alojen ammattilaisten kanssa. Mallin tavoitteena on edistää teknologista osaamista ja sen hyödyntämistä. Malli koostuu 1) yleisinfosta, 2) järjestelmä- ja teknologiatiedosta 3) teknologian käytöstä ja simulaatiosta 4) teknologialähettiläiden koulutuksesta. Tuen määrä kohdentuu ammattilaisten työtehtävien mukaan. (Koivuniemi 2022.)  Erilaisten käyttöönoton suunnitelmien ja mallien luomisessa tarvitaan kansallista verkostotyötä ja toimintamallien säännöllistä arviointia.

Lähteet 

Accenture. 2020. Keskustelevan Tekoälyn Rooli Sosiaali- ja terveydenhuollossa – Selvitys sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta osana Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelmaa (Hyteairo). Loppuraportti. 2020. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/728886/Keskusteleva+teko%C3%A4ly_loppuraportti.pdf/5a796205-b897-0193-07fc-cb21f1cbae7c?t=1587386487503

Andersson, C., Stenfors, S., Lähteenmäki, I., Limnéll, J., Mäkinen, K., Kopponen, A., Kuivalainen, M., Rissanen O-P. & Rousku, K. (toim.) 2019. Pilkahduksia tulevaisuuteen. Tietopolitiikka, tekoäly ja robotisaatio hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen mahdollistajana Suomessa. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-836-1

Kangasniemi, M. & Andersson, C. 2016. Enemmän inhimillistä hoivaa. Robottien avulla voitaisiin jo nyt tehdä viidennes sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä. Teoksessa: Andersson, C., Haavisto, I., Kangasniemi, M., Kauhanen, A., Tikka, T., Tähtinen, L, & Törmänen, A.: Robotit töihin. Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? Eva raportti 2/2016. Elinkeinoelämän valtuuskunta. 34–55. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Enemm%C3%A4n-inhimillist%C3%A4-hoivaa.pdf

Koivuniemi, M. 2022. Teknologian käyttöönoton tuki kotihoidon ammattilaisille. Innokylä. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/teknologian-kayttoonoton-tuki-kotihoidon-ammattilaisille

LAB. 2023. Tekoäly tutuksi. Hanke. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi[A10] 

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K., Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia: kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2020/T373.pdf[A11] 

Melkas, H., Gustafsson, C., Hennala, L., Pekkarinen, S., Tuisku, O., Thommes, K., Hoppe, J. & Johansson-Pajala, R-M. 2020. Hoivarobotiikka Perehdyttämisen polkuja käyttäjille ja yhteiskunnalle. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://www.robotorientation.eu/wp-content/uploads/2020/03/Orient-Hoivarobotiikka.pdf

Perälä-Heape, M., Virta, V. & Holmberg, K. 2021. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon ratkaisuissa. Haastattelututkimus Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman hankkeille. Viitattu 3.3.2023. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/7343896/Tiedon+hy%C3%B6dynt%C3%A4minen+kotihoidon+ratkaisuissa.pdf/c78c26f1-b4dd-e63c-51bc-2211c2012339?t=1646840456075

Pätynen, P. 2023. Tekoälyn hyödyntäminen kotiin vietävissä hoito- ja hoivapalveluissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195595

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1