Ikääntyvän väestön hyvinvointi ja terveys ovat etusijalla, kun kotihoidossa otetaan käyttöön asumisen turvallisuutta lisäävää teknologiaa. Ikäihmiset haluavat asua mieluiten omassa kodissaan, ja teknologia on siinä apuna. Tekoäly on osa tulevaisuuden kotihoitoa sekä ikäihmisten kaatumisten ennaltaehkäisyä. EKSOTEn kotihoidossa opetellaan uusia toimintatapoja tekoälyn hyödyntämiseen. Uuden oppiminen vaatii resursseja, osaamista ja asennetta.
Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa lisääntyy siirryttäessä kohti ennakoivaa, ennaltaehkäisevää ja yksilöllistä terveydenhuoltoa (Denecke & Baudoin 2022, 1). Kotiin vietävän älyteknologian avulla voidaan kerätä asiakkaan ympäristöön, päivittäisiin rutiineihin ja terveyteen liittyvää dataa reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää kaatumisten havaitsemisessa sekä päätöksenteon tukena. (Gettel ym. 2021, 1893.) Ennakoiva tieto, nopea avun turvaaminen ja kaatumispelkoon vaikuttaminen hälytysjärjestelmien avulla tukevat kaatumisten ennaltaehkäisyä (Pajala 2016, 59; Immonen 2020, 69). Älyteknologian hyödyntäminen kaatumisten ennaltaehkäisemisessä vaatii teknologian lisäksi muutosta terveydenhuollon työntekijöiden ja palveluiden toimintakulttuuriin (Cooper ym. 2021, 2476–2477; Huuskonen ym. (2020, 52–53).
Muuttuva hoitotyö
Älykkään teknologian käyttöönottaminen muuttaa organisaation prosesseja ja toimintatapoja (Etairos 2022). Teknologian onnistuneeseen käyttöönottamiseen vaikuttaa sen integroiminen olemassa oleviin hoitoprosesseihin (Meißner 2020). Teknologian ei ole tarkoitus korvata hoitohenkilökuntaa, vaan toimia hoitajien apuna ja vapauttaa hoitajien aikaa kotihoidon asiakkaille (Hammar ym. 2018; Turja 2020). Tekoälyn hyödyntäminen vaatii ammattilaisilta uudenlaista osaamista (Perälä-Heape ym. 2021).
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella toteutettavassa Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla (KARITA) -hankkeessa pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumisen turvallisuutta teknologian avulla (Innokylä 2022). Mäntysen ja Tuovisen (2022) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin kotihoidon hoitotyöntekijöiden näkemyksiä tekoälyä hyödyntävän Gillie.A eNERO -ohjelmiston käytöstä kotihoidon asiakkaiden kaatumisriskin tunnistamisessa ja kaatumisten ennaltaehkäisemisessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena.
Tulosten mukaan ohjelmiston hyödyntäminen kotihoidossa on epäsäännöllistä ja vaihtelevaa. Ohjelmiston hyödyntäminen kaatumisten ennaltaehkäisemisessä paranisi lisäämällä resurssia hoitotyöntekijöille kuten järjestämällä aikaa ohjelmiston opetteluun. Myös yleensä digiosaamista vahvistamalla sekä ohjelmiston käytettävyyttä kehittämällä yhdessä hoitotyöntekijöiden kanssa voitaisiin tehostaa tekoälyn hyödyntäminen osana kaatumisten ennaltaehkäisyä.
Kirjoittajat
Heli Mäntynen valmistuu sairaanhoitajan (YAMK) tutkintoon LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutusohjelmasta. Hänen kiinnostuksensa kohteina ovat terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut ja niiden kehittäminen.
Elina Tuovinen valmistuu kätilön (YAMK) tutkintoon LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutusohjelmasta. Häntä kiinnostavat käyttäjälähtöisten digitaalisten palvelujen kehittäminen sekä tekoälyn eettiset kysymykset ja tulevaisuuden mahdollisuudet.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Cooper, K., Alexander, L. & Swinton, P. 2021. SMART technologies: the challenges and potential for addressing falls. JBI Evidence Synthesis. 2476-2477. Viitattu 5.2.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34645773/
Denecke, K. & Baudoin, CR. 2022. A Review of Artificial Intelligence and Robotics in Transformed Health Ecosystems. Front. Med. 9:795957. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmed.2022.795957/full
Etairos. 2022. Etiikka ja älykkäiden teknologioiden suunnittelu 1.0. Maaliskuu 2022. Viitattu 30.9.2022. Saatavissa https://etairos.fi/wp-content/uploads/2022/03/etairos-etiikka-ja-alykkaiden-teknologioiden-suunnittelu.pdf
geralt. 2019. Altmann, G. Seniorit, vanhustenhuolto, suojaa, suojella, kädet. Pixabay. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/seniorit-vanhustenhuolto-suojaa-4051655/
Gettel, C. J., Chen, K. & Goldberg, E. M. 2021. Dementia Care, Fall Detection, and Ambient-Assisted Living Technologies Help Older Adults Age in Place: A Scoping Review. Journal of Applied Gerontology, 2021–12, Vol.40 (12), p.1893–1902. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/07334648211005868
Hammar T., Mielikäinen L. & Alastalo H. 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44, joulukuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-
Huuskonen, H., Immonen, M., Koivuniemi J., Kapulainen, K., Kanerva, J. & Kokki, E. 2020. Kotona asumisen turvallisuuteen liittyvän ennakoivan analytiikan kehittäminen KAT3 -hankkeessa. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja: tutkimusraportit 2/2020.35–38, 52–53. Viitattu 27.1.2022. Saatavissa http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_B/B2_2020.pdf
Immonen, M. 2020. Risk factors for falls and technologies for fall risk assessment in older adults. Juvenes Print Tampere 2020. 50–57. Viitattu 12.9.2022. Saatavissa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526225067.pdf
Innokylä 2022. Eksoten KARITA-hanke. Viitattu 11.8.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/eksoten-karita-hanke
Meißner, A. 2020. Ageing and technologies – Creating a vision of care in times of digitization. Results of a fast-track process of the Joint Programming Initiative “More Years, Better Lives”. Raportti. Univesity of Hildesheim. Viitattu 10.10.2022. Saatavissa https://dx.doi.org/10.25528/051
Mäntynen, H. & Tuovinen, E. 2022. Gillie.AI eNERO-ohjelmiston hyödyntäminen ikäihmisten kaatumisriskin tunnistamisessa ja kaatumisten ennaltaehkäisemisessä kotihoidossa. YAMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.11.2022 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423913
Pajala, S. 2016. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016. 4. painos. Tampere: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79998/THL_Opas_16_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Perälä-Heape, M., Virta, V. & Holmberg, K. 2021. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon ratkaisuissa. Haastattelututkimus Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman hankkeille. Toteutus yhteistyössä Hyvinvoinnin ja Terveyden Tekoäly ja Robotiikka Hyteairo -ohjelman Analytiikkaosaamisverkosto ja KATI-ohjelma. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/5914371/KATI+haastatteluraportti.pdf/87fb25d6-e60d-fb75-fd05-7fc18c5500e5?t=1639578337952
Turja, T. 2020. Robotin roolit hoitajien silmin. Teoksessa: Särkikoski T., Turja, T. & Parviainen, J. (toim). Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan. Tampere: Vastapaino. 149–184.
