Tekoäly on tullut osaksi markkinointia, mutta voiko sitä käyttää myös videotuotannossa? Myös tähän aiheeseen keskityttiin Älyä markkinointiin -hankkeen Imatran valmennuksissa keväällä 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille on LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen mikro- ja pk-yritysten digikyvykkyyttä ja kilpailukykyä auttamalla niitä hyödyntämään tekoälyä osana arjen markkinointia, asiakasviestintää ja sisällöntuotantoa. (LAB 2026)
Tekoälyavusteisen videotuotannon voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: materiaalin luominen tekoälyllä ja olemassa olevan materiaalin muokkaaminen tekoälyavusteisesti. On myös hyvä muistaa, että monesti tarvitaan lopputuotokseksi sekä ääntä että videota, jolloin tuotantoprosessit videon ja äänen osalta nivoutuvat myös toisiinsa. Tässä tekstissä kuitenkin käsitellään tekoälyavusteista videotuotantoa omana kokonaisuutenaan.
Videon luominen alusta alkaen tekoälyn avulla
Jokainen voi havaita ihan jo omia somekanaviaan vilkaisemalla, kuinka yleistä videon käyttö on nykypäivänä erityisesti markkinoinnissa. Videoilla voidaan esittää tarina hyvinkin tiiviissä muodossa, joten yleistymisellä on myös perusteet. On kuitenkin muistettava, että vaikka tuotantomenetelmät ja -sovellukset ovat kehittyneet, on tarina edelleen videon tärkein elementti. Ilman tarinaa video on vain sekalainen määrä liikkuvaa kuvaa. Ja tähän liittyy toinen keskeinen asia: katsoja ei pysty vastaanottamaan eikä etenkään muistamaan kaikkea näkemäänsä. Siksi videoita tehdessä onkin syytä päättää jo etukäteen, mikä on tärkeää. Mitä katsojan pitäisi nähdä? Mitä hänen pitäisi kuulla? Mitä hänen pitäisi muistaa videon katsomisen jälkeen?
Videoita voidaan luoda tekoälyavusteisesti pitkälti kuten ääntä ja kuviakin, eli käyttämällä tekstiprompteja. Lisäksi videoissa voidaan käyttää lähtökohtana kuvaa tai toista videota. Näin saadaan tarkemmin määriteltyä, mitä lopullisen videon tulee sisältää ja miltä asioiden tulee näyttää. Esimerkiksi ihmisen kasvokuvasta voidaan hyvin helposti luoda puhuva pää, joka voi puhua mitä kieltä tahansa. Tämäntyylisiä sovelluksia on kirjoitushetkellä runsaasti tarjolla, kuten Veo, Seedance, Kling ja Grok Imagine. Videoita voidaan myös luoda käyttämällä vuoropuhetekstiä esimerkiksi puhuvan pään tai ohjevideon luomiseen. Descript on yksi hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta.
Editointi nopeutuu tekoälyn tuella
Videoiden muokkaaminen ja editointi tekoälyavusteisesti ei ole suinkaan uusi ilmiö, vaan tekoäly ja algoritmit ovat olleet jo pitkään mukana etenkin ammattitason tuotannoissa (Kokkonen 2023). Tänä päivänä muokkaamisen työkalut ovat tietyin rajoittein lähes kaikkien saatavilla, joskin ilmaiset palvelut ovat koko ajan vähenemässä. Tämä luo pientä kynnystä eri sovellusten testaamiseen, mutta monessa sovelluksessa on olemassa rajattuja ilmaiskokeiluja. Markkinoinnin näkökulmasta eräät toimivimmista käyttökohteista ovat kuvasuhteiden muutokset olemassa oleviin videoihin ja taustojen poistaminen tai vaihtaminen. Näin saadaan luotua helposti videoita eri alustoille näiden vaatimusten mukaisesti sekä luotua tehokkaasti brändinmukaisia videoita.
Videoiden leikkaaminen ja yhdistely on ennen vaatinut manuaalisen videoeditoinnin osaamista, mutta tekoälyavusteisesti voidaan tehdä hyvin nopeasti pitkistä videoista lyhyitä ”highlight” -nostoja somealustoille. Tekoäly löytää varsin tehokkaasti videon pääpointit ja tekee useammankin ehdotuksen somevideoksi automaattisine tekstityksineen ilman ainuttakaan manuaalista editointivaihetta. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa Quso.ai ja OpusClip. Samoin myös tarinallisen ”aftermovie”-koostevideon luominen useista videoista syntyy jopa sekunneissa. Hankkeessa mukana ollut TET-harjoittelija teki juuri tällaisen demon hankkeen osallistujille (Kokkonen 2026).
Tekoäly ei suinkaan korvaa markkinoijaa, mutta se helpottaa useita manuaalisia tehtäviä.
Artikkelissa on käytetty tekoälyä otsikointiin sekä osittaiseen tekstin tiivistämiseen.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen on markkinoinnin lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös sisällöntuotannon ja tekoälyn asiantuntijana Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeessa.
Lähteet
Kokkonen, S. 2023. Tekoälyn hyödyntäminen videoeditoinnissa – huijausta vai uusi normi? LAB Focus. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoalyn-hyodyntaminen-videoeditoinnissa-huijausta-vai-uusi-normi/
Kokkonen, S. 2026. TET-harjoittelusta tehoa hankeviestintään – esimerkki tekoälyä hyödyntävästä sisällöntuotannosta. LAB Pro. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tet-harjoittelusta-tehoa-hankeviestintaan-esimerkki-tekoalya-hyodyntavasta-sisallontuotannosta/
LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks
