Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa

Tekoäly on ihmisen tuottama järjestelmä, joka sisältää muun muassa koneoppimiseen ja robotiikkaan liittyviä toimintoja. Kun terveyspalveluissa hyödynnetään tekoälyä, saadaan samalla tukea terveyspalveluiden edistämiseen ja terveydenhuollon kehittämiseen. (Kinnunen & Vahteristo 2019.) Tekoälyn käytön tutkimukselle on tarve, sillä digitaaliset palvelut lisääntyvät ja kehittyvät jatkuvasti. Terveydenhuollossa käytetään paljon digitaalisia ja tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja, joiden avulla työtä saadaan nopeutettua ja helpotettua, mutta myös lisättyä tiedonvälitys- ja yhteydenottokeinoja potilaiden ja ammattilaisten välillä. Sote digitalisaatio tarkoittaakin sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hyödynnetään entistä enemmän tietojärjestelmiä ja informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa sekä sähköistä tiedonhallintaa (Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena 2020).

Älyteknologioiden käyttö Päijät-Hämeen alueella

Nyman (2024) selvitti opinnäytetyössään älyteknologioiden käyttöä Päijät-Hämeen alueella. Toimeksiantajana oli LAB-ammattikorkeakoulun Tekoäly tutuksi -projekti. Tarkoituksena oli tutkia, mitä älyteknologioita alueella käytetään, selvittää kokemuksia niiden käyttämisestä sekä syitä, miksi niitä ei ole käytetty.

Suurimpia haasteita älyteknologioiden käytössä olivat teknologioiden monimutkaisuus ja vaikeakäyttöisyys, toisaalta positiivista oli perustyötä helpottavat ja nopeuttavat teknologiat ja niiden helppokäyttöisyys. Kuitenkin opinnäytetyössä todettiin, että vaikka älyteknologioiden käyttö on selkeästi lisääntynyt, niiden käyttö alueella ei ole vielä kovin monipuolista. 

Nymanin (2024) mukaan jotta terveydenhuollon toiminnoissa voitaisiin hyödyntää ja integroida niihin erilaisia uusia älyteknologioita, tulisi niiden olla helppokäyttöisiä, toimivia ja sellaisia, että ne eivät lisää henkilökunnan työkuormaa. Varsinkin terveydenhuollon kiireessä ja potilasmäärien jatkuvassa kasvussa on tärkeätä, että henkilökunnalla riittää aikaa itse potilastyöhön eikä aika mene erilaisten teknologioiden kanssa toimimiseen. Tässä tapauksessa suunnittelussa olisikin hyvä hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia käytettävyydestä ja siihen vaikuttavista asioista.

Käytettävyys on kaiken a ja o

Käytettävyydellä on suuri merkitys siihen, kuinka paljon erilaisia teknologioita otetaan käyttöön, mutta myös henkilökunnan sitoutumiseen uuden teknologian käyttöön.

Jos uusi teknologia on käytettävyydeltään huono ja hidastaa työtä, ei henkilökuntaa saada motivoitua ja sitoutettua uuden teknologian käyttöön ja sen opettelemiseen. Jos se toimii huonosti, sen toiminta on epävakaata tai asioita joudutaan tekemään hankalasti ja monimutkaisesti, ei kiireisessä terveydenhuollossa ole siihen riittävästi aikaa ja resursseja. Jos saadaan henkilökunta motivoitua ja innostumaan uuden teknologian hyödyntämisestä, voidaan saada suurikin hyöty ja helpotus työhön ja sen toteutukseen, mutta myös hyötyä päivittäisen työn ajankäytön suunnittelemiseen ja resurssointiin.  (Nyman 2024).

Lähteet

geralt. 2021. Altmann, G. Tekoäly, AI, älykkyys, verkkoon. Pixabay. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/teko%C3%A4ly-ai-%C3%A4lykkyys-verkkoon-6767502/

Kinnunen, U-M. & Vahteristo, A. 2019.  Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa terveysriskien ja riskitekijöiden tunnistamiseksi ja ennustamiseksi. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/7984/1580128771320442412.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Nyman, K. 2024. Tekoälyn käyttö Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320151

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. 2020. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y