Tekoälyn hyödyntäminen videoeditoinnissa – huijausta vai uusi normi?

Tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa on vuonna 2023 erittäin ajankohtainen aihe. Tekoäly aiheena nousi monen tietoisuuteen viimeistään vuoden 2022 lopulla julkaistun Chat GPT -tekoälybotin myötä. Tätä tekstipohjaista tekoälysovellusta voi pyytää vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin tai sitä voi pyytää luomaan tekstejä ja muita tuotoksia (Heikkinen & Suutari 2023; Pitkänen & Leponiemi 2023).

Tekoälyn hyödyntäminen videotuotannossa sitä vastoin ei ole niinkään uusi ilmiö. Erilaisiin algoritmeihin pohjautuvaa kasvonmuokkausta käytettiin muun muassa jo vuonna 2013 kuvatussa elokuvassa Furious 7, jossa pääosan esittäjä Paul Walker kuoli onnettomuudessa kesken kuvausten. Kuvauksia ei tuolloin lopetettu vaan hahmo saatiin valkokankaalle kuvaamalla Walkerin veljiä ja muokkaamalla heidän kasvojaan erilaisten algoritmien avulla (Caulfield 2020).

Nykyisin ilmiö on jo huomattavasti kehittyneempi; tätä muokkausta kuvataan termillä deepfake, jossa tekoäly voi vaihtaa esiintyjän kasvot joko tallenteessa tai jopa livevideossa. Deepfake-videoiden yleistymistä onkin pelätty niiden luoman väärän tiedon levittämisen mahdollisuuden vuoksi. (Sipilä 2020; Hurler 2022.)   

Tekoäly antaa paljon muitakin mahdollisuuksia videotuotannossa kuin pelkkä henkilöllisyyden vaihto. Tekoäly voidaan laittaa tekemään paljon manuaalisia työvaiheita sisältäviä ja aikaa vieviä editointitöitä. Yksi esimerkki on erittäin tunnettu ja pitkään käytössä ollut Pluraleyes-ohjelma, joka synkronoi automaattisesti kuvan ja äänen toisiinsa ilman manuaalisia työvaiheita (Maxon 2023). Muita perinteisiä työvaiheita helpottavia – tai jopa poistavia – tapoja on häiritsevien objektien poisto ja taustan korjaus, efektien luominen, videoiden värikorjaus ja -määrittely, kohinan poisto, kuvavakautus sekä kuvamateriaalien lajittelu ja leikkaaminen. (Allinson 2022; Koikkalainen 2021.)

Tekoälysovellukset mukana opetuksessa

LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opetuksessa on otettu myönteinen kanta tekoälysovellusten käyttöön opiskelussa niiden yleistyttyä voimakkaasti Chat GPT -julkistuksen jälkeen. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu videoeditoinnissa objektien poistosta.

Liikkumattomasta kuvasta on jo pitkään pystynyt poistamaan haluttuja kohteita siten, että ohjelma itse luo taustan tämän poistetun kohteen tilalle, mutta liikkuvassa kuvassa tämä on ollut ennen tekoälysovelluksia huomattavasti haastavampaa. Pahimmillaan työ on jouduttu tekemään kuvaruutu kerrallaan manuaalisena työnä tai käyttämään objektin päälle asennettua sumennusta. Tekoälysovelluksilla taas työ pystytään tekemään parhaimmillaan sekunneissa, ja arvokasta työaikaa vapautuu muihin tehtäviin.

LABin Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opetus pohjautuu tiimioppimiseen, jossa pystytään reagoimaan nopeasti ympäröivän maailman muutoksiin. Tämä oppimismalli on mahdollistanut myös tekoälysovelluksiin tutustumisen heti niiden noustua tietoisuuteen. Opiskelijoilla on vapaus ja mahdollisuus perehtyä opinnoissaan haluamiinsa sovelluksiin. (Kokkonen 2022)

Tekoäly on mielestäni tullut jäädäkseen videoeditointiin. Niin harrastaja- kuin ammattitasoilla. Tulevaisuus näyttää, kuinka pitkälle älysovellukset tulevat muokkaamaan editointia ja videotuotantoa ylipäätään, mutta varmaa on, että muutoksia on tapahtunut ja tulee tapahtumaan edelleen.

Lähteet

Allinson, M. 2022. How AI Changed Video Editing. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://roboticsandautomationnews.com/2022/11/30/how-ai-changed-video-editing/58372/

Caulfield, A. 2020. The Truth About Recreating Paul Walker For Fast And The Furious – Exclusive. Looper. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://www.looper.com/184468/the-truth-about-recreating-paul-walker-for-fast-and-the-furious/

Heikkinen, S. & Suutari, V. 2023. ChatGP apuna opintojakson suunnittelussa. LAB Focus. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/chatgpt-apuna-opintojakson-suunnittelussa/ 

Hurler, K. 2022. Intel Says Its Deepfake Detector Has 96% Accuracy. Gizmodo. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa https://gizmodo.com/intel-deep-fake-ai-1849795542

Koikkalainen, V. 2021. Tekoälyn hyödyntäminen videoeditoinnissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, mediatekniikka. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724210

Kokkonen, S. 2022. AV-klubissa toteutuu tiimioppimisen perusajatus. LAB Focus. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/av-klubissa-toteutuu-tiimioppimisen-perusajatus/

Maxon. 2023. PluralEyes ‒ Audio/video sync in second. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://www.maxon.net/en/red-giant/pluraleyes

Pitkänen, L. & Leponiemi, T. 2023. Googlea taitavampi tekoäly voi ajaa oppilaitokset pulaan – ”Viidessä minuutissa minulla oli kiitettävä vastaus”, sanoo yllättynyt opettaja. YLE. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20011922

Recklessstudios. 2016. Editointi, video, tietokone. Pixabay. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/editointi-video-tietokone-1141505/

Sipilä, A. 2020 Väärennettyjä videoita ei enää erota aidoista, ja pornosta on lyhyt askel poliittiseen sabotaasiin, varoittaa deepfake-tutkija Nina Schick. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006665981.html