Jos työtehtävä tulee avustettuna tehtyä nopeammin ja vähemmällä vaivalla, miksi ei hyödyntäisi apulaista? Moni pyytääkin tehtävien vastaukset tekoälyltä, laittaa sen kirjoittamaan tekstit ja ideoimaan. Pidemmälle vietynä tekoäly vertailee hinnat ja tekee verkko-ostoslistat hyväksymistä vaille valmiiksi. Ajan käyttäminen asioihin, jotka eivät tuota lisäarvoa, on turhaa.
Keskusteluissa näkyvät yhä useammin myös tekoälyn negatiiviset vaikutukset. Yksiselitteisiä laskemia ei ole, mutta tekoälyn arvioidaan käyttävän kymmenkertaisesti energiaa perinteiseen hakukoneeseen verrattuna. Arvioidaan, että tulevaisuudessa datakeskukset voivat kattaa merkittävän osuuden Suomen sähkönkulutuksesta (Creutzer 2026). Selvitysten mukaan vuoden 2025 lopussa tekoälyn osuus energiatarpeesta oli lähes puolet. Sähkön lisäksi palvelinkeskukset tarvitsevat vettä. Laskelmat tekoälyn vaatimasta vesimäärästä vaihtelevat (313–765 miljardia litraa), mutta todennäköisesti määrä on jo vuonna 2025 ylittänyt pullotetun veden litrat (446 miljardia). (De Vries-Gao 2026).
Koulutukseen liittyvissä keskusteluissa yritetään muistuttaa, että ilman omaa ajattelua oppimista ei synny. Vertaukset siitä, että jos pyytää toista nostamaan painoja, omat lihaksesi eivät kehity, yleistyvät. Tutkimus osoittaa, että enemmistö tekoälyn avulla tehtävän tehneistä ei pystynyt toistamaan kirjoittamaansa edes heti palautuksen jälkeen (Chen 2025). Mitä muita vaikutuksia tekoälyllä näiden yleisimpien argumenttien lisäksi jo on?
Voiko työn kuormittavuus lisääntyä?
Jos tekoälyllä pystytään pian korvaamaan niin sanotut helpot ja rutiininomaiset tehtävät, ihmisen suoritettavaksi jää vain aivoja kuormittavia töitä, kuten ongelmien ja konfliktien ratkaisemista sekä päätöksentekoa hankalissa tilanteissa. Työ ei pelkästään tehostu, vaan se tiivistyy. Jos palauttavia, kevyempiä työtehtäviä ei ole, aivojen rasitus kasvaa. Vaikutuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen nähtäneen tulevaisuudessa. (Pyykkönen 2026)
Opetustyössä samankaltaisina toistuvien tekoälytekstien lukeminen ärsyttää. Erityisen turhauttavaa on lukea tekoälyn tuottamaa tekstiä silloin, kun opiskelijaa on pyydetty kertomaan omia mielipiteitään. Ensimmäiset tekoälyllä kirjoitetut ”omat ajatukset” olen hylännyt vuonna 2023. Opettajan työssä ohjeiden vastaisen toiminnan näkeminen ei ole uutta, joten tekoälyn vaikutukset opettajan mielialoihin eivät ehkä yllätä. Kuormitusta tällainen työ lisää.
Vaikutukset muihin
Tekoälyllä tekstinsä tekevät eivät hahmottane, että teoilla – tai tekemättä jättämisillä – voi olla vaikutuksia myös muihin. Tekoälytekstin käyttämiseen liittyvät LinkedIn-päivitys saattoi osua ajankohtaiseen kipupisteeseen, sillä se tuotti yli 162 000 näyttökertaa. Useammassakin kommentissa kaikkiaan yli sadasta kerrottiin, kuinka opiskelijakollega oli tehnyt arviot tekoälyllä. Yhdessä esimerkissä työn arvioiminen lähes luokattomaksi oli hämmästyttänyt työn tehnyttä ja tuntunut epäreilulta, kunnes hän oli kuullut toisen ihmisen saaneen samanlaisen palautteen samaiselta arvioijalta. Toinen henkilö kertoi, kuinka opinnäytetyön opponoija oli tuottanut kommenttinsa tekoälyllä ja saanut aikaan kiusallisen tunnelman.
KaakkoACT-hankkeen (LAB 2026) ennakointiteemaisessa tilaisuudessa 11.12.2025 futuristi Perttu Pölönen nosti esille useita distruktiivisia eli tahattomia vaikutuksia. Kun luodaan uutta, saadaan aikaa myös ongelmia. Ei ole vain ratkaisuja, vaan vaihtokauppoja.
Tekoälyn vaikutuksia käsiteltiin sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Kun tekoälyllä tuotetut kuvat ja videot ovat yhä laadukkaampia, eikä aidon erottaminen keinotekoisesta ole enää helppoa, kaikkea aletaan epäillä. Jos yhdellä elämän osa-alueella joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, epäluuloisuus leviää. Kaiken kyseenalaistamisen isompana vaikutuksena nähtiin globaali luottamuksen heikkeneminen. (Pölönen 2026)
Konkreettisena esimerkkinä olivat jo nyt olemassa olevat tekoälykaulakorut, jotka tallentavat kantajansa päivää. Päivän päätteeksi tekoälyn kanssa voi käydä läpi kokemuksia ja tuntemuksia aivan eri laajuudella kuin ihmisen kanssa. Ihminen ei havainnoi eikä muista kaikkea, eikä jaksa loputtomiin. Miksi siis valitsisi puutteellisen ihmissuhteen, jos tekoäly koruna tai muussa muodossa on väsymätön myötäilijä ja keskustelukumppani? (Pölönen 2026)
Ihmisen suhde toiseen ihmiseen on muuttumassa tekoälyn yleistymisen myötä. Osataanko erilaisia vaikutuksia ajatella vai onko todettava, että yllätyksiä tulee aina?
Kirjoittaja
Anu Nuutinen on KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori. Hän on opiskellut tulevaisuuden tutkimusta 1990-luvulla, tehnyt työvoima- ja koulutustarve-ennakointia 2000-luvun alussa ja opettanut ennakointia vuodesta 2021.
Lähteet
Chen, B. 2025. How A.I. and Social Media Contribute to Brain Rot. The New York Times. Viitattu 13.13.2026. Saatavissa www.nytimes.com/2025/11/06/technology/personaltech/ai-social-media-brain-rot.html#
Creutzer, M. 2026. Datakeskusten uusi puoli: energiasyöpöstä tuleekin lämmönlähde. 8.3.2026. Talouselämä. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.talouselama.fi/uutiset/a/c673b988-684b-4584-a322-0556abca20cf
De Vries-Gao, A. 2026. The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.cell.com/action/showPdf?pii=S2666-3899%2825%2900278-8
LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi
Pyykkönen, M. 2026. Pro Ammattiliitto. Inspiraatiopuheenvuoro 11.2.2026. Valtakunnallinen työmarkkinoiden tulevaisuusverstas -tilaisuus.
Pölönen, P. 2025. Tulevaisuusajattelu innovaatioiden uudistumisen polttoaineena -esitys 11.12.2025. Menestys alkaa ennakoinnista -tilaisuus.
