Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan Järvenpään oppilaitoksessa sijaitsevassa Euroopan ainoassa opetuspesulassa koulutetaan tekstiilihuollon ammattilaisia kaikkialle Suomeen (Keuda 2022). Maaliskuun 2022 lopulla LAB-ammattikorkeakoulun Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot tutkimustiimin jäsenet tutustuivat opetuspesulan toimintaan sekä keskustelivat koulutus- ja yhteistyömahdollisuuksista tekstiilien kiertotalouteen liittyen.
Tekstiilien kiertotalouden osa-alueisiin kuuluu oleellisena osana niiden pesu ja huolto. Aikaisemmin arvioitiin, että jopa 2/3 kaikista vaatetukseen liittyvistä ympäristövaikutuksista syntyisi juuri pesujen ja huollon yhteydessä. Toisaalta on myös arvioitu, että vaatteen käyttöiän tuplaaminen voi vähentää sen kasvihuonepäästöjä jopa neljäkymmentä prosenttia. (Suomen Tekstiili & Muoti.) Pesemällä oikein ja vain tarvittaessa, tätä ympäristökuormaa voidaan pienentää ja esimerkiksi oikealla tahranpoistolla voidaan tuotteen käyttöikää pidentää.
Tekstiilihuollon yritykset tuottavat palveluita
Tekstiilien kiertotalousnäkökulmaa pohdittaessa pesulapalvelut nostavat merkitystään. Pesuloissa voidaan veden ja oikein valittujen pesuaineiden käyttö optimoida, kierrättää vettä prosesseissa sekä huolehtia jätevesien ja laitteiden hukkalämmön talteenotosta. Monet tekstiilihuollon yritykset tarjoavat myös asiakaskohtaisia vuokratyövaatteita sekä yhteiskäyttöisiä liina- ja potilasvaatteiden vuokrausta. Tekstiilihuollon yrityksen omistaessa vaatteet, niiden materiaalit ja mallit ovat jo lähtökohtaisesti suunniteltu kestämään ja niitä myös korjataan. Yritykset voivat tarjota myös logistiikka- ja hyllytyspalveluita.
Tekstiilihuollon poistotekstiilit voidaan hyödyntää muun muassa autokorjaamoissa imeytysmateriaaleina tai niitä voidaan hyödyntää kierrätyskankaista tai –kuiduista tehtyjen vaatteiden raaka-aineina.
Tekstiilihuollossa syntyy nukkaa
Tekstiilien huolto kuluttaa tekstiilejä ja se on havaittavissa mm. pesukoneissa ja kuivausrummuissa syntyneenä nukkana. Nukan koostumus riippuu huolletun tekstiilin materiaalista, ja se voi myös sisältää mikromuoveja. Jo nyt ollaan havahduttu mikromuovien ja kuituaineksen kertymiseen vedenpuhdistuslaitoksille ja näille pyritään kehittämään omia kierrätysmahdollisuuksia. Esimerkiksi LABin TKI-hankkeisiin lukeutuvat 5R ja WOW-hankkeet tutkivat lietevesien sellumassojen hyödyntämismahdollisuuksia mikrobien tuottamien biopohjaisten ja biohajoavien polyestereiden (PHA) tuotannossa.
Sen sijaan, että sellumassaa kerättäisiin vedenpuhdistamon lietteistä suurella vaivalla, voitaisiin mikromuovit ja sellunukkamassat kaapata pesuloista suoraan hyödynnettäväksi tehostamalla niiden keruuta ennakkoon. Näin toimien saataisiin kerättyä myös suuria määriä lyhyttä puuvilla ja puuvilla-polyesteri sekoitetta. Tutkittavaksi jää, voisiko tätä massaa hyödyntää esimerkiksi kierrätysmuovien lisäaineena.
Kirjoittajat
Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana sekä asiantuntijana Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimissä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anna Keskisaari, TkT, toimii TKI asiantuntijana ja projektipäällikkönä sekä kuuluu Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot-tutkimustiimiin LAB-ammattikorkeakoulussa.
Niko Rintala, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa kehitysinsinöörinä kiertotalouden hankkeissa sekä asiantuntijana Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot-tutkimustiimissä.
Lähteet
Keuda. 2022. Opetuspesula. Viitattu. 1.4. Saatavissa https://www.keuda.fi/palvelu/opetuspesula/
Suomen Tekstiili & Muoti. Ympäristövastuu. Viitattu. 1.4.2022. Saatavissa https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/vastuullisuus/ymparistovastuu/
